kirjakahvila

2011-10-12T11:09:00.000-07:00

Bloggaan täällä:

Keep It Simple

2010-06-06T12:27:00.000-07:00

2010-01-07T02:43:00.000-08:00

Uusien postausten tekeminen puhtaaseen blogipohjaan on ihan sama asia kuin uuden muistikirjan aloittaminen. Parasta on hetki juuri ennen kuin aloittaa. Ihania tyhjiä ja odottavia sivuja, jotka tullaan pian täyttämään uskomattoman nerokkailla oivalluksilla. Siis sellaisilla oivalluksilla, jotka kerrassaan kertovat elämän tarkoituksen. Valitsen aina huolella kynän (mielellään ohut sujuvasti liikkuva tussi) ja yritän kirjoittaa oikein kauniilla käsialalla. Ja sitten hupsista, aina jotain tapahtuu! Kuten tänään, kun aloitin superkivan uuden mustakantisen vihkosen, kirjasin päivämäärän ja ajattelin raapustaa pari reseptiä. Ja kymmenen sekunnin kuluttua huomasin, että olin kirjoittanut kevätsipulin sijasta kevytsipuli. Kevytsipulia ei ole olemassakaan!! Yritin naamioida kirjaimen toiseksi mutta se näytti suttuiselta. Se muistikirja oli näin menettänyt etsikkoaikansa.

Siitä huolimatta kirjoitan uudet postaukset täällä, ja osoitteen kirjakahvila.fi pitäisi ohjata sinne. Yritän pysyä kirja-aiheessa. Ettei tarvitse sitten kahden viikon kuluttua itkeä ja deletoida postauksia.

2010-01-02T10:11:00.000-08:00

Ihanaa, että vuodenvaihteesta tuli näin valkea! Olen nauttinut lumesta ja maisemista ihan täysillä, ulkoillut ja ihastellut. Vuosi 2009 oli melko tapahtumarikas. Sekava eikä kovin seesteinen (noin henkilökohtaisella tasolla en tuntenut oloani täysin päämäärätietoiseksi tai selkeäksi), mutta hyvinkin inspiroiva.

Vuoden viimeiseksi kirjaksi valikoitui random-menetelmällä mökkihyllyn uudet-pinosta Leena Lehtolaisen Henkivartija. Tällä kertaa Lehtolainen ei kirjoittanut Maria Kalliosta vaan henkivartija Hilja Ilveskerosta, joka on hahmona jonkinlainen Lisbet Salanderin kevytversio (androgyyni, yksinviihtyvä nuori nainen, taustalla traumaattinen lapsuus ja väkivaltainen isä, vaikeus luottaa ihmisiin, omana erityispiirteenään pakkomielteinen suhde ilveksiin). Tarinan taustalla on hieman epämääräistä poliittista kähmintää, ja mukana on huumoria ja romantiikkaa, kuten Janet Evanovichin Stephanie Plum -kirjoissa, joita tuli ennen joulua lueskeltua. Lehtolaisen kirjaa ei ollut selvästikään tarkoitettu vakavasti otettavaksi jännäriksi, mutta toisaalta se ei ollut aivan samalla tavalla hauska kuten Varekset tai Evanovichin palkkiometsästäjäkirjat. En esimerkiksi aivan ymmärtänyt Hiljan valehahmo Reiskan huumoriarvoa, ja Hiljan sydäntä lähellä olevat ilvekset mainittiin niin usein, ettei kysymys ollut enää pelkästään hauskasta yksityiskohdasta. Kirjan tyylilaji jäi siis itselleni epäselväksi, mutta aatto sujui sen parissa varsin viihtyisästi.

Uuden vuoden päiväksi löysin itselleni mielenkiintoisen kirjan luettavaksi. Se ei ole uutuus, mutta jostain käsittämättömästä syystä olen aina hypännyt sen yli luettavaa valitessani. Mietin, kirjoittaisinko tämän alkavan vuoden kirjajutut Wordpressin blogipohjaan, jonka perustin ja teknisten ongelmien vuoksi hylkäsin noin vuosi sitten. Kivaa blogipohjaa on harmi jättää käyttämättä nyt kun olen viimeinkin saanut ratkaistua fonttikokoon yms liittyvät ongelmat. Toisaalta, löytääkö sinne kukaan? Osasyy bloggaamattomuuteeni on ollut nimenomaan se, etten saa blogia ulkoisesti näyttämään siltä kuin toivoisin. Olisiko kellään mielipidettä asiaan?

2009-12-30T03:52:00.000-08:00

Ennen vuoden vaihtumista mainitsen vielä tämän vuoden keittokirjasuosikkini. Tarkoitukseni oli mainita kirja jo aiemmin (kuvissa näkyvä valonpilkahdus on kuvattu jokunen viikko sitten), mutta jostain syystä asia unohtui. Kirja on Anna ja Fanny Bergenströmin Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla. Olin kovasti odotellut kirjasta suomennosta, ja olen jo kokeillut monia ohjeita ja havainnut ne hyviksi. Kuulin, että kirjan ohjeet ovat pitkälti samoja kuin tekijöiden aiemmissa kirjoissa, mikä on vähän hassua. Itselläni ei kuitenkaan ole aiempia kirjoja, joten tämä asia ei harmittanut.

Kirjassa on hieman epätavallinen rakenne. Ohjeet ovat raaka-aineiden mukaan, ja mukana on muutama suursuosikkini, kuten avokado, sitrushedelmät, pähkinät ja siemenet. Suklaa, tee ja vadelmat. Mukana on monia sellaisia ohjeita, joita usein kaipaan, esimerkiksi salaatteja, piirakoita, leipiä, pataruokia, noutopöytään sopivia herkkuja. Olen testaillut jo useita piirakoita ja paria lämmintä ruokaa, ja lähes kaikki kokeillut ohjeet ovat päässeet uusintalistalle helppoina ja toimivina ohjeina. No, kirjan kasvislasagnea meidän perheessä tosin inhottiin, ja teen jatkossakin lasagnen joko Jamien pikalasagneohjeella tai perinteisellä versiolla (lasten suosikki).

Kuluneena vuonna luin paljon kirjoja, etenkin romaaneja. Monet kirjailijat olivat kivoja uusia tuttavuuksia, ja pikkuisen harmitti etten tullut kirjanneeksi kirjoja muistiin, kun bloggailukin oli niin satunnaista. Jatkossa aion ainakin mainita kirjoja Kirjakahvilassa, ja toivon, että sivuille poikkeavat lukijat jaksaisivat jättää vinkkejä kommentteihin. Hyvää ja ihanaa Uutta Vuotta kaikille!!

2009-12-29T04:55:00.000-08:00

Tämän syksyn suosikkisisustuskirjani on ollut Simple Home Mark ja Sally Baileysilta. Pariskunnalta on ilmestynyt aiempikin kirja, mutta sitä minulla ei ole itsellä. Tästä kirjasta tykkäsin ensi selaamisesta alkaen, ja olenkin lueskellut sitä useaan otteeseen. Monille tuttu Baileys Home & Garden -nettikauppa on täällä. Itse käyn kyseisessä kaupassa vain kuvia ihastelemassa, enkä ole koskaan tilannut, joten en osaa sanoa kuinka toimittavat Suomeen. Tuotteet ovat kuitenkin kauniita, ja samaa tyylimaailmaa löytyy tästä uusimmasta kirjastakin. Lämpimästi suosittelen niille, jotka pitävät luonnollisesta, yksinkertaisesta ja vähän kuluneesta sisustustyylistä.

2009-12-27T06:27:00.000-08:00

Sain joululahjaksi suomenkielisen version Line Dammenin ja Hanne Buxrudin kirjasta Joulukuun päiviä. Kotona laitoin perinteisen punavalkoisen joulun, joulupöydän kattaus oli melko samanlainen kuin kirjan kuvassa (alla).

Viimeisetkin jouluruuat on nyt syöty. Tänään paistoin blinejä, jotta joulukalat olisi mukavampi nauttia. Blineistä tuli ihan kelvollisen makuisia, mutta jaksoin syödä vain kolme.

Blinien ohjeen otin Mads Moen kirjasta Ihana joulunaika. Kirja on jo muutaman vuoden vanha, ja tänä vuonna tein sen ohjeilla myös pekaanipähkinäpiirakan, josta tuli herkullinen. Tykkään lämpimästä ja yksinkertaisesta joulusisustuksesta (alla kuva kirjasta Ihana joulunaika).

Joulu olikin ihana ja lapset tuntuivat nauttivan. Itse olen helpottunut, kun pyhät ovat ohi, ja uudenvuodenaattoon mennessä siivoan kaikki joulukoristeet pois. Uuden vuoden alkaminen on mielestäni ehdottomasti yksi vuoden kohokohtia! Otamme uuden vuoden vastaan perinteisesti maalla, luistellen ja ulkoillen. Lapset ampuvat jousella tähtisadetikkuja ja valavat tinaa. Joulukirjat laitan nyt kaappiin odottamaan ensi kesän tunnelmointia!

2009-12-23T20:12:00.000-08:00

Tänä vuonna olen lukenut vain kahta uutta joulukirjaa, Bonnierin vuosittaista joulukirjaa (yläkuva) ja Oi ihana joulukuu -kirjaa, jota kuvattiin meilläkin lähes tasan vuosi sitten. Koiruli pääsi poseeraamaan kirjassa, ja kuvauspäivä 22. joulukuuta jäi meille merkkipäiväksi, sillä saman iltana haimme Maggie-koiran kotiin lentokentältä.

En ole jouluihminen ihan samalla tavalla kuin monet sanovat olevansa. Luen mielellään joulukirjoja etenkin kesällä. En kuitenkaan välitä runsaista joulukoristeista, en oikein jaksa kuunnella joululauluja, juoda glögiä pitkin syksyä tai askarrella joulukortteja. En hirveästi innostu joululahjoista enkä välitä monista jouluruuista.

Tykkään kuitenkin valmistella joulua lasten kanssa. Lapset saavat leipoa pipareista ja joulutortuista ihan omanäköisiä ja koristella kuusen sellaiseksi kuin haluavat. Nautin siitä, että kotona on puhdasta ja siistiä. Nautin myös jouluaaton tunnelmasta. Aattoaamuna on kivaa herätä aamuyöllä kinkun tuoksuun ja juoda hämärässä kahvia ja maistella pähkinäpiirakkaa. On myös kivaa sytytellä kynttilät punaiseen kynttelikköön pöydällä ja odotella miehen kanssa lasten heräämistä. Kaikkein hauskinta jouluna on lueskella yhdessä kirjoja ja katsella elokuvia.

Rauhallista ja ihanaa joulua!!

2009-07-12T01:38:00.000-07:00

Kirjakahvilassa otetaan aika rennosti. Olen ottanut mallia Koirulista. Se nauttii kesästä. Syö mansikoita. Koiruli on aina rakastanut mansikoita, vaikka poimii toki myös mustikoita. Vadelmat ovat sille vähän hankalia poimittavia. Maggie ei jaa Koirulin ihastusta mansikoihin, puhumattakaan muista ällöttävistä rehuista kuten kurkusta tai tomaatista. Kuivamuonan kalamainen hajukin on Maggiesta inhottavaa. Maggie tykkää lihasta. Maggie syö kuitenkin omenaa, jos sen saa vaarilta. Vaarin omenat ovat parempia kuin muiden. Itse olen lukenut kirjojakin, mutta lähinnä syönyt mansikoita. Torilta saatavat mansikatkin ovat tänä vuonna makeita ja hyviä, mutta eivät tietenkään mitään verrattuna metsämansikoihin.

Paris

2009-06-17T06:45:00.000-07:00

Seuraava postaus suosikkikirjoista on kirjoitettu, mutta en oikein jaksa keskittyä nyt postauksen tarkistamiseen. Julkaisen sen kesäloman jälkeen. Tässä vielä muutama väläys Pariisin matkalta (Outi, siinä on nyt se heppa-kuva!). Käytän kaiken tahdonvoimani enkä laita yhtään kuvaa Mika-konserteista, niitä taisi jo tulla Nuttulan puolella. Mukavia kesälomapäiviä, palaan parin viikon kuluttua!

My favorite books, part 1 : Vintage inspired books

2009-05-26T23:32:00.000-07:00

Kirjat ovat vähän kuin ihmisetkin. Niitä tulee ja menee. Monet uudet tuttavuudet ovat sinänsä miellyttäviä tavata, mutta vain harvoista tulee todella läheisiä. Oikein hyvän ystävän kanssa on mukava viettää aikaa oli päivä millainen hyvänsä. Yhdessäolo on mutkatonta. En pidä kertakäyttökulttuurista missään muodossa, ja olen ystävyyssuhteissa uskollinen. Vaikka ystävyyssuhteet muuttavat muotoaan elämän varrella, parhaissa niistä säilyy aina sama lämpö. Joskus voi mennä pitkä aika ettei nähdä, mutta juttu jatkuu aina siitä mihin se edellisellä kerralla jäi.

Lempikirjojen kanssa käy usein samalla tavalla. Silloin kun lukee paljon, kirjojakin tulee ja menee. Niitä saa kierrossa kavereilta ja lainailee sukulaisten hyllyistä tai kirjastosta. Kaikkein tärkeimmät kirjat haluan säilyttää omassa hyllyssä, jotta voin halutessani lukea ne uudelleen. Sisustuskirjat ovat usein niin kalliita, että tuntuu tyhmältä ja turhalta ostaa niitä itselle kertalukua varten ja jättää sitten pölyttymään. Yritänkin hankkia sisustuskirjat (kuten keittokirjat, puutarhakirjat tai askartelukirjatkin) sillä tavoin harkiten, että voin lukea niitä useaan kertaan vuosien varrella. Monien hyvien kirjojen joukosta voi vielä erotella ne, jotka ovat itselle todella merkityksellisiä. Parhaimmat sisustuskirjat tuntuvat kymmenen vuoden kuluttua ilmestymisestään edelleen yhtä hyviltä kuin uusina. Maku kehittyy ja muuttuu, mutta jos kirja on tarpeeksi ajaton ja omaan tyyliin sopiva, siitä löytää aina uutta inspiraatiota.

Kesäprojektina ajattelin listata suosikkikirjojani muutamassa erässä. Puhun kirjoista, joita luen aina uudestaan ja uudestaan. Nämä kirjat ovat kaikille jo entuudestaan tuttuja, joten tarkoituksena on lähinnä kertoa, miksi juuri ne ovat päässeet listalle.

Ensimmäisenä vintage-aiheisista kirjoista tule mieleen Cath Kidstonin Vintage Style ja Susan Cropperin Vintage Crochet. Ensimmäinen ei ole tietenkään yllätys, koska olen aina ollut suuri Kidston-fani. Vintage Style on jo vuosia vanha, mutta mielestäni edelleen Kidstonin kirjoista paras, ja toivon kovasti, että hänen seuraava kirjansa olisi yhtä inspiroiva kuin tämä ensimmäinen. Kidston suunnittelee nykyisin sisustuskuosien ja -tuotteiden lisäksi vaatteita ja korujakin, ja näkisin mielelläni häneltä jatkossa vintage-aiheisen lifestyle-kirjan. Susan Cropperin Vintage Crochet on virkkauskirja, mutta se onnistuu esittelemään kokonaista elämäntapaa, ja luen sitä ilolla monesta eri näkökulmasta, vaikka virkkaustaitoni ovatkin alkeelliset. Cropperin kirja (josta yläpuolella oleva kuva) saattoi olla yllätys tällä listalla.

Vintage-tyyliin liittyvät tietysti kirppislöydöt, erilaiset vanhat tavarat ja perintökalleudet. Herätyskello on ainoa muistoni isän puoleisesta isoäidistäni, jota en ole koskaan tuntenut. Kirjan alla olevan jaloilla seisovan ompelurasian olen löytänyt kirppikseltä, ja se on varsinainen säilytysihme. Jane Cassinin ja Ann Brownfieldin Vintage Treasures on ehdottomasti suosikkikirjojeni listalla. Sen tuomia ideoita käytän useimmiten makuuhuoneessa, jossa on kotimme ainoat romanttiset pilkahdukset (tarkoittaen lähinnä valaisinta, tapettia ja erilaisia peittoja).

Käydessäni kirppiksillä katselen vanhoja kahvikuppeja ja tarjoiluastioita, vanhoja kirjoja, kortteja ja valokuvia tai säilytykseen sopivia esineitä (vanhat matkalaukut, rasiat jne). Alapuolella oleva kuva vanhoista valokuvista on edellä mainitusta Vintage Treasures -kirjasta. Vanhoja valokuvia on kiva pitää esillä monella eri tavalla. Sen sijaan oikeanlaisia kehyksiä on hirmuisen vaikea löytää, joten usein laitan valokuvia peilin tai kaapin reunoihin, ja vaihtelen niitä mieleni mukaan.

Lastenhuoneisiin liittyen on kaksi ikisuosikkia. Toinen on Caroline Zoobin Childhood Treasures ja toinen Barri Leinerin ja Marie Mossin Flea Market Baby. Kirppiksiltä yritän niiden innoittamana löytää vanhoja lastenkirjoja, karttoja sekä erilaisia kassakoneita ja leimasimia, joista vanhin poikani on kiinnostunut. Haussa on uusi suosikkikirja, josta löytyisi ideoita koululaisten huoneisiin. Olisiko kellään ehdotuksia?

Poikien äitinä saan pitää nukkekotiharrastuksen itselläni, ja tällä hetkellä projekti edistyy todella hitaasti. Olen löytänyt muutaman sopivan huonekalun, mutta muita sisätöitä en ole tehnyt. Otin nukkekodistani kuitenkin vilauksen kuvaan, koska siinä sattui olemaan samanvärinen katto kuin Leinerin ja Mossin kirjan nukkekodissa! Samat tekijät ovat tehneet myös kirjan koira-aiheisista kirppislöydöistä, ja koirien ystävänä laitan ehdottomasti myös tuon kirjan tälle listalle, vaikkei kyseinen kirja olekaan nyt kuvissa. Kirjan nimi on Flea Market Fidos.

Hm, huomaan, että kaikki listan alkupään kirjat ovat jo vanhoja! Ei vielä yhtään uutuuskirjaa mukana. Olen tullut hyvin valikoivaksi sisustuskirjojen suhteen. Blogimaailmasta löytyy niin hienoja blogeja, että harva kirja päihittää ne sisällöltään (tietysti kirjoissa on aina oma viehätyksensä, mitä netin kautta ei voi saavuttaa). Tämän postauksen aihepiiriin sopii parhaiten ehkä Tanjan hurjan kaunis blogi? Seuraavaksi listalla on lapsiperheaiheisia kirjoja ja sitten muutama sellainen sisustuskirja, joista olen saanut eniten ideoita ja vinkkejä omaan kotiin.

As my summer project I am going to list my favorite books. Most of these books are years old, and I read them over and over again. I have a special relationship with some books. I know them so well, but I never get bored of them. In this post I mentioned a few vintage-inspired books, like Vintage Style by Cath Kidston, Vintage Crochet by Susan Cropper, Vintage Treasures by Jane Cassini and Ann Brownfield, Childhood Treasures by Caroline Zoob and Flea Market Baby and Flea Market Fidos by Barri Leiner and Marie Moss. Next time my favorite books about kids and family life!

2009-05-05T02:59:00.000-07:00

Ihastuin kovasti tuohon kirjan kuvassa näkyvään tilkkupeittoon. Sen värit ovat ihan tismalleen sellaisia, joista pidän yleensä ja etenkin juuri tällä hetkellä. Kirja on Ros Badgerin ja Elspeth Thompsonin Homemade, Gorgeous things to make with love. Löysin Elspeth Thompsonin sivut joskus Pure Blogin kautta, ja hänen bloginsa on täällä. Ros Badgerin blogista löytyy lisää kuvia tästä uudesta kirjasta.

Jostain syystä kirjasta tulee mieleen Strömsö-sarjan tekijöiden kirja, mutta ideat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia. Tyyliin leivän leipominen aloitetaan taikinan teosta eikä siitä, että pihan perälle rakennetaan perinneuuni. Ja kotitekoiselle juomalle ei tarvitse välttämättä itse puhaltaa laseja, mikä sinänsä olisi aika coolia (mutta ei onnistu esimerkiksi minulta).

Valitettavasti tässä kirjassa ei ole juurikaan uusia ideoita, vaan useimmat ovat sellaisia, joita on tullut vastaan jo monessakin eri kirjassa, lehdessä tai blogissa. Kirja on kuitenkin hyvin kauniisti kuvitettu (jostain syystä en osannut odottaa sitä), ja siinä kiva ja miellyttävä tunnelma. Tekee mieli alkaa heti paikalla tekemään monia asioita itse. Kirjan tarkoitus onkin varmasti enemmänkin kannustaa tiettyyn elämäntapaan kuin tarjota jotain täysin uutta. Siinä mielessä kirja onnistuu oikein hyvin. Tykkäänkin kirjassa eniten siitä, että siinä on kivan lämminhenkinen ote. Samanlaista otetta löytyy kyllä monista hienoista blogeistakin, joten ei tämä olisi mikään välttämätön hankinta ollut. On nimittäin ollut hyvin vilkas kirjakevät, ja koko vuoden kirjabudjetti on jo melkein käytetty. Mutta kesällä onkin niin paljon puuhaa ulkona, ettei tule paljoakaan uusia kirjoja luettua. Nyt alan miettiä, mistä astioista/ämpäreistä tekaisisin ruukkuja pihalle!

2009-04-29T04:52:00.000-07:00

Edessä on vajaan 10 tunnin automatka, joten matkavirikettä tarvitaan. Lapsilla on laukut täynnä Aku Ankkoja ja kannettava elokuvineen, ja itse seurustelen miehen kanssa (jotta kuski pysyy virkeänä ajaessa), ja etsin inspiraatiota sisustuskirjoista.

Atlanta Bartlettin uusin kirja Easy Elegance on hurjan kiva. Odotin siltä aika paljon edellisen kirjan jälkeen, eikä se ainakaan minulle ole pettymys (mitä mieltä muut ovat?). Värikästä ja runsasta, mutta samalla raikasta. Uutta ja vanhaa rennolla kädellä yhdistellen. Kirjassa on iloinen ilme, ja se kertoo että kodista ja sen rakentamisesta (rakentumisesta?) voi nauttia. Peruspalikat ovat hyvät: mukavuus, yksinkertaisuus, toiminnallisuus ja yksilöllisyys. Niiden avulla voi yhdistellä omaan kotiin sitä tyyliä mistä itse pitää. Ideoita on moneen makuun, ja tuntuu hyvältä huomata, kuinka ajatuksissa alkaa hahmottua omilta tuntuvat asiat. Samoja mietteitä olen pyöritellyt mielessäni jo edellisen postauksen kirjaa lukiessani. Onkin sitten eri juttu, toteutanko näitä lukiessa kehittyviä ajatuksia koskaan käytännössä. Kyllä moni idea on ajan myötä tullut käyttöönkin. Itse en edes halua kaiken toteutuvan. Sisustuskirjojen lukemisella, suunnittelulla ja haaveilulla on ihan oma arvonsa sinälläänkin, kuten on monesti ennenkin tullut esille.

Jo Denburyn Huts, Havens and Hideaways on oivaa suunnittelu-ja haaveilumateriaalia! Sen kanssa voi suunnitella kesälomaa kotona, lomamatkaa, kesämökkiä, loma-asuntoa ulkomailla (todella realistinen haave, vai mitä?!) tai vaikkapa eläkepäiviään. Jos ei aio hankkia koskaan kesämökkiä, voi suunnitella vaikka sisustavansa miniaitan takapihalle tai nurkkauksen parvekkeelle tai rakentavansa kierrätyskamoista asuntovaunun (tai jotain!). Kuvissa alempi kirja on aina Bartlettin kirja, päällimmäinen Denburyn.

Johonkin tässä on ryhdyttävä. Nämä kirjat ajattelin tässä ensin lukea vapun aikoina. Osa Burroughseistakin on vielä lukematta. Oikein säästelen niitä, ja hykertelen jo ajatusta, että saan lukea ne. Mukava tunne. Edellisen postauksen kirjasta lupasin kirjoitella vielä lisääkin. Kirjoitankin, kunhan saan aikaiseksi kirjahyllypostauksen. Vappu on ensin välissä. Ottakaa lasilliset simaa ja tuore sokerinen munkki. Ajatelkaa kivoja asioita ja nauttikaa kevätsäästä. Hauskaa vappua vielä tätäkin kautta!

2009-04-23T11:04:00.000-07:00

Viikonlopun kunniaksi pieni kurkistus Shannon Fricken kirjaan Sense of Style, Colour + Space. Olen vasta pikkuisen selannut kirjaa, siinä todella paljon luettavaa. Kirja on värikäs ja perustuu ajatukseen, että kodin tyyli kehittyy ajan myötä ja edustaa asukkaitaan. Poimin muutaman itseäni eniten kiinnostavan väläyksen kirjasta, mutta uskon, että siitä löytyy ideoita moneen makuun. Shannon Frycken kotisivu on täällä ja hänen bloginsa täällä. Kirjoittelen kirjan herättämistä ajatuksista lisää, kun olen lukenut sen kunnolla. Oikein hyvää viikonloppua!

2009-04-21T10:51:00.000-07:00

Taas on luettavaa pinossa odottamassa, joten eipä jää ylimääräistä luppoaikaa. Luettavaa on riittänyt muutenkin ihan hyvin, olen lukenut etenkin dekkareita. Mies innostui Stieg Larssoneista, ja niitäkin taitaa olla jo useampi odottamassa.

Katselin vähän sisustuskirjojakin sillä silmällä. Oli jo hyvin lähellä, ettei tämä kirja tarttunut mukaan Akateemisesta. Vaikutti aika kivalta, mutta toistaiseksi vastustin kiusausta. Sen sijaan jos tämä olisi löytynyt normaalikokoisena minipainoksen sijasta, olisin hankkinut sen heti! Kaikkein kivoimmat sisustuskirjat kannattaa kuitenkin mielestäni hankkia normaalikokoisena painoksena, jolloin niistä on iloa vuosiksi eteenpäin. Tuo kyseinen kirja ei ole uusi, mutta en ollut sitä aiemmin selannut. Huomasin kirjakaupassa käydessäni, että monia melko vastakin ilmestyneitä kirjoja oli jo ehditty julkaista suomennettuinakin. Englanninkielisistä odottelen eniten Atlanta Barttletin uusimman kirjan saapumista. En edes tiennyt sen olevan tulossa ennen kuin luin siitä Sanctuaryn blogista. Onko kukaan vielä tutustunut kirjaan?

2009-04-09T02:25:00.000-07:00

Luin eilen mainitsemani Juoksee saksien kanssa ahmimalla loppuun. Kirja on hauskasti ja sujuvasti kirjoitettu, ja suomennos toimii hyvin. Aloitin jatko-osan samantien, ja aion lukea kaikki miehen kirjat. Jostain syystä tuli eilen lukiessa hetkittäin tunne, että on väärin sanoa viihtyvänsä, kun taustalla on teemana heitteillä kasvettu lapsuus ja hyväksikäyttö. Kirja on omaelämänkerrallinen, en tiedä kuinka paljon mukana on fiktiota. Tosiasiahan on kuitenkin se, että maailmassa (ja ehkä Suomessakin) on lapsia, jotka elävät lapsuuttaan vähintään arveluttavissa ja julmissakin olosuhteissa. Jotkut selviävät siitä hyvin, jotkut huonommin. Onko väärin nauttia tekstistä ja viihtyä noin ankarien teemojen äärellä? Kirjoittajalla on tietenkin oikeus kirjoittaa mihin sävyyn haluaa, aivan kuten ihmisillä, joilla on jokin vamma tai sairaus, on oikeus puhua asiasta hurjaakin huumoria käyttäen, ikään kuin selviytymiskeinona. Vieraiden ihmisten on sitten eri asia laskea aiheesta leikkiä.

Pidän Burroghsin tyylistä joka tapauksessa todella paljon! Harmittaa ainoastaan, etten ole aiemmin lukenut hänen kirjojaan, vaikka olen usein niistä kuullut. Parempi tietysti myöhään kuin ei milloinkaan. Hänen kotisivunsa on täällä, ja mielenkiinnokseni huomasin, että hänen veljensä on kirjoittanut kirjan Look Me in the Eye: My Life with Asperger's, joka on nyt myös lukulistalla. En ole sitäkään lukenut, vaikka mielelläni luen aiheesta. Niin paljon kirjoja, niin vähän aikaa! Löysin muuten Ikeasta eilen luomumustikkateetä. Se on oikein hyvää.

2009-04-06T12:28:00.000-07:00

Koska pidän niin paljon enemmän Bloggerista kuin Wordpressistä, päätin jatkaa kirja-aiheisia postauksia täällä vanhassa Kirjakahvila-blogissani. Jokapäiväiset jaaritteluni ovat Nuttulassa, mutta kirja-aiheet siis edelleen täällä Kirjakahvilan puolella. Jotta tämä ei olisi liian sekavaa, poistan vanhan Wordpress-blogin kokonaan. Kuvissa oleva Liz Bauwensin ja Alexandra Campbellin Thrifty Chic on ollut esillä muissakin blogeissa, mutta esittelen siitä muutaman jutun, jotka olivat omasta mielestäni mielenkiintoiset, ja joista sain itse inspiraatiota. Tykkäsin kirjasta kovasti. Se oli aika tavalla sellainen kuin etukäteen oletinkin. Osaltaan aika runsas sekä tavaroiden osalta että värimaailmaltaan, mutta kuitenkin jollain tavalla selkeä eikä liian romanttinen, ja kirjaa on kiva tutkia.

Vanhat vihreät ja siniset lasipullot ovat kauniita. Kirjan kuvassa niitä on kokelma ikkunalaudalla. Aika sattuma, että kuva osui juuri nyt silmääni, sillä löysin itse kauniin petrolin värisen pullon viime viikolla kirpparilta. Se on keittiössä sinkkitarjottimella, johon keräsin valmiiksi erilaisia sinkki-ja saviruukkuja yrttejä varten. Suunnittelin aiemmin keittiöön suurta valkoista yrttiruukkua, mutta muistin sitten, että kellarin ruukkuvarastossa on moniakin yrteille sopivia pieniä ruukkuja. Koska tavoitteenani on hankkia mahdollisimman vähän uusia tavaroita, niin käytän toki noita vanhoja. Osaan ruukuista hankin tänään jo yrttejä, ja lisää kasvatan siemenistä. Pulloa ajattelin säilyttää tarjottimella kukkia varten. Olen aiemmin säästänyt muutaman muunkin vanhan kauniin pullon, mutta toistaiseksi en ole keksinyt, minne voisin ne kaikki laittaa esille.

Thrifty Chicin kirjoista kertova osio oli kutsuva, ja sainkin siitä innostusta työhuoneen järjestelyyn. On tietenkin monia tapoja järjestellä kirjat hyllyyn. Itse olen aina suosinut aiheen mukaista järjestystä, jotta kirjat löytyvät helposti. Aakkosjärjestely vie niin paljon aikaa, ja tuollainen kuvassa näkyvä ja sisustuksellinen värien mukainen järjestely on tuntunut jotenkin hassulta. Se näyttää tietenkin kivalta, mutta olen ajatellut, että oikeaa kirjaa on ihan mahdotonta löytää, jos ei muista kirjan väriä. Nyt päätin kuitenkin kokeilla tällaista uutta järjestystä! Aika radikaalia. Kirjahylly on meillä tupaten täynnä, ja kaikilla niillä hyllyillä, joissa on pokkareita, on kirjoja kahdessa rivissä. Takarivin kirjoja ei tietystikään näe, jos ne eivät ole korokkeella. Toin viime viikonloppuna mökiltä sopivia korokkeita, joten kirjahyllyn uudelleenjärjestely on edessä lähipäivinä. Kirjat tulevat nyt ihan uuteen järjestykseen.

Monet Thrifty Chic -kirjan ideat ja sisustukset olivat kauniita ja sellaisia, joista luen mielelläni. Aika harvat olivat kuitenkaan sellaista tyyliä, mitä haluaisin oikeasti omaan kotiin. Kuvan keittiön ottaisin kuitenkin enemmän kuin mielelläni itsellekin! Tuollainen uuni on uloittumattomissa, mutta värimaailmaa voi tietysti käyttää kotonakin. Ja perusjutut omassa keittiössämmekin ovat valkoisia. Yksityiskohtien värityksiä vaihtelen välillä.

Tänään on pienen pääsiäissiivouksen aika. En ole varma miten se onnistuu, sillä olen puolivälissä todella koukuttavaa kirjaa, Juoksee saksien kanssa (Augusten burroghsia), jota en ole jostain syystä aiemmin lukenut, vaikka kirja on mainittu monessa yhteydessä. Kirja on todella viihdyttävällä tavalla kirjoitettu, vaikka tietysti on hieman karmivaa ajatella, että kirjalla on jotain totuuspohjaa. Millainen mahtaa olla kirjasta tehty elokuva? Mutta siivoan kyllä, varmasti siivoan!

2008-12-06T09:36:00.000-08:00

Poistin muutaman postauksen, olivat niin kummallisista aiheista! Palaan taas asiaan erilaisin aihein. Joulunodotuskuvan jätän muistuttamaan tekemättömistä valmisteluista...

Edit: Koiran ohje löytyy täältä. Se olikin jo aiemmin esillä, mutta unohdin sen tästä uudesta postauksesta.

2008-10-25T07:00:00.000-07:00

En ole unohtanut avanneeni Kirjakahvilaa! On vain ollut perushässäkkää ja yleistä väsymystä. Kokosin tähän postaukseen asioita, jotka ovat viime aikoina olleet mielestäni mielenkiintoisia ja tutkimisen arvoisia. Pidän mm. yllä olevista shinzi Katoh -mukeista. Ne viehättävät silmää raikkaudellaan ja tykkään teksteistä. Ensimmäinen kertoo, että "I love four seasons in our forest". Kyllä, vuodenajat ovat yksi elämän suurimmista rikkauksista. Tänään on ollut erikoisen ihana syksyinen sää! Pidän kaikkein eniten syksystä ja jopa sen sateista ja myrskyistä. Keskimmäisessä kauniin turkoosissa shampoo-mukissa kylpee kissa, ja kolmas kuvaa sisäistä pikkutyttöäni ja koirulia ("a girl and a dog, they are good friends"). Japanilaisissa nettikaupoissa on helppo tehdä kokeiluostoksia, sillä palvelu on ystävällistä, ja tuotteet hyvälaatuisia ja silti kohtuuhintaisia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hintaa lisää Suomen tullipostissa maksettava arvonlisävero, jota maksetaan paitsi tuotteiden hinnasta myös postikuluista, sekä mahdollinen tullausmaksu (riippuu ostosten suuruudesta ja jota omista pikkuostoksistani ei onneksi peritty). Nämä ylimääräiset maksut harmittivat, mutta tulipahan kokeiltua.

Lehtiä ja kirjoja selaillessa kiinnitän huomioni jatkuvasti kauniiseen turkoosin ja ruskean yhdistelmään. Alimmaisessa lehtileikkeessä ihastuin tekstiä sisältävään mattoon (kuva on ruotsalaisen Carouschka Streijffertin kodista ja matto hänen itsensä suunnittelema). Vasemmalla oleva kuva on vanhasta Domino-lehden artikkelista, joka kertoo erään laulajapariskunnan huikean kauniista ja persoonallisesta asunnosta. Otin jutun talteen jo muutama vuosi sitten, ja palaan siihen säännöllisin väliajoin. Kolmas kuva on Paumesin ranskalaisia keittiöitä esittelevästä kirjasta. Tuo nimenomainen keittiö on jäänyt värimaailmansa takia kummittelemaan mieleeni.

Kirjoista olen lukenut uudelleen ja uudelleen Amy Butlerin Midwest Modern -kirjaa. Olen keräillyt muutamia turkoosi-ruskeita Amy Butler -kankaita olohuoneen tyynyjä varten, mutta kaikkein kauneimman turkoosivihreän kuviokankaan aion säästää kevääksi hametta varten (turkoosit kuviot ovat tismalleen samaa värisävyä erään vanhan neuletakkini kanssa). Kirjan Body as canvas -osion innoittamana olen myös hyvin ihastunut tatuointeihin. Amy ei tainnut tarkoittaa otsikollaan juuri tatuointeja vaan vaatteita ja koruja, mutta olen hyvin mieltynyt uusiin perhostatuointeihini. Toinen, pienempi, on ranteessa, ja toinen (hieman suurempi) olkavarressa. Nämä kaksi perhosta saavat vielä joskus seurakseen kolme pikkuperhosta, jotta kokonaisuus on valmis.

Amy Butlerin lisäksi on olen lukenut viime aikoina myös muutaman romaanin. Autismi-lehdessä ollut Anssi Kelan haastattelu sai minut lukemaan hänen ensimmäisen romaaninsa Kesä Kalevi Sorsan kanssa. Olin itsekin tästä valinnastani yllättynyt, sillä jokin miehen veltossa olemuksessa ja musiikkityylissä on saanut ajattelemaan, että hän ei ole ehkä ihan minun juttuni. Kelan (tarkoituksellisen) töksähtelevä kirjoitustyyli vei hieman aikaa tottua, mutta kun lukemisessa pääsi vauhtiin alkoi juoni kiinnostaa kovasti. Kirjan tarinassa oudot henkilöhahmot vetävät puoleensa yhä oudompia hahmoja. Tykkäsin tarinasta. Anssi Kela on oikeasti hauska ja nokkela mies. Miksi ihmeessä olin kuvitellut etten pitäisi miehen kirjasta?

Tänään ajattelin aloitella Paul Austerin uutta kirjaa Sattumuksia Brooklynissä. Tämän kirjan valitsin puhtaasti nimen perustella, sillä pidän teoriasta, jonka mukaan elämä on täynnä sattumia, jotka on tarkoitettu tapahtuvaksi. Kaikki pienet tapahtumat muodostavat kokonaisuuden, ja nyt merkityksettömältä tuntuvan kohtaamisen tärkeys saattaa paljastua vasta vuosia myöhemmin. Jännittävää ajatella niin. Oikeasti en kunnolla tiedä, mistä Austerin kirja kertoo enkä osaa arvata tulenko siitä pitämään. Tänä iltana aion kuitenkin olla kuin kissa Shinzi Katohin mukissa ("The bath is ready. I wash my face, shampoo and read the book in the bathtub"). Huolimatta odottamassa olevasta kirjasta ja ulkona riehuvasta myrskystä aion toki myös suorittaa kansalaisvelvollisuuteni. Helsingin Sanomien vaalikoneen minulle tarjoamalla ehdokkaalla oli vaalikuvassa sylissään pieni ruskea koira. Arvatkaapa aionko äänestää häntä?

2008-10-04T12:12:00.001-07:00

Blogitauolla en ole lukenut sisustuslehtiä tai -kirjoja lainkaan enkä sisustanut mitenkään! Sen sijaan olen lukenut monenlaisia muita kirjoja ja katsellut yhdessä miehen kanssa iltaisin elokuvia, tehnyt töitä, ollut kotona lasten kanssa ja hoivannut selkävaivaista koirulia, tavannut ystäviä ja viettänyt jopa hieman sosiaalista elämää. Kaikenlaista. Tuntui, että aika ei riitä bloggailuun, mutta suurin syy blogitaukoon on ollut kuitenkin se, ettei ole mitään asiaa. Ei kerta kaikkiaan mitään sanottavaa. Ei ole tullut vastaan oikein mitään kiinnostavia kirjoja tai lehtiä. Yksi asia, joka kiinnostaa aina, on koirat. Koira-aiheinen kirja on Barri Leinerin ja Marie Mossin Flea Market Fidos: The Dish on Dog Junk and Canine Collectibles. Kirja on jo muutaman vuoden vanha, ja se esittelee kaikenlaisia koira-aiheisia keräilyjuttuja, joita voi hyvällä onnella löytää kirppiksiltä. Itselläni ei valitettavasti ole koskaan niin hyvä onni, että löytäisin tuollaisia koiratauluja, vanhoja leluja, kortteja tai kirjoja. No, kirjoja ehkä joskus. Noin hauskojen juttujen löytämiseen voisi tietysti käyttää aikaa ja vaivaakin.

Toinen kirja, josta olen viime aikoina pitänyt paljon, on French Generalin Kaari Mengin French-Inspired Jewelry: Creating with Vintage Beads, Buttons And Baubles. Innostuin jopa niin paljon, että hankin jo hieman helmiä kokeillakseni amuletti-rintakorujen tekemistä. Kirjan esimerkit on tarkoitettu edistyneille harrastajille, tai ainakaan perustaitoja ei tässä kirjassa juuri opeteta. Kuvista saa kuitenkin paljon ideoita värien käytöstä. Tällä hetkellä olen muuten erityisen ihastunut vihreään väriin turkoosin ja ruskean lisäksi. Etenkin sellaiseen rohkeaan vihreään, mitä on tänä syksynä paljon tarjolla vaatteissa ja asusteissa. Turkoosi kahvikuppi on varhainen synttärilahja äidiltä. Vanha Arabian kahvikuppipari on ihan kokonaan turkoosi. Saattaapi olla jopa täydellisin koskaan näkemäni kahvikuppi. Yksiväriset asiat näyttävät nyt silmään erityisen kauniilta.

Sisustusasiat tulivat taas ajankohtaisiksi, kun Kotiliesi julkaisi kodistamme jo keväällä tehdyn jutun. Kuvat ja teksti olivat kivoja, kiitos tekijöille! Kiitos myös kaikille mukavasta palautteesta koskien juttua! Olin hitusen järkyttynyt, kun näin kuvia kodistamme lehdessä. Onko meillä tosiaan noin värikästä ja noin paljon tavaraa? Yleensä tykkään siitä, että on vähän tavaraa ja värejä (helpompi siivota ja enemmän tilaa ajatella). Olenkohan ollut hieman sokerihumalassa... Taitaa olla aika tehdä kunnollinen syyssiivous. Ehkä aika lopettaa sokerinsyöntikin. Lienee turha sanoa, että nursery blue -värinen keinutuoli on saanut häädön olohuoneestamme jo aikaa sitten.

Aivan kuin olisin ollut muutaman kuukauden jonkinasteisessa horroksessa. Nyt tekee jo vähitellen mieli tarttua muutamaan ajatusasteella olevaan ideaan. Ainakin kolmelle pienelle projektille olisi tarvetta ja tilausta. Ensinnäkin, eteiseemme on aivan mahdotonta löytää sopivaa huonekalua. Löysin kuitenkin erään idean, jota voisi kehitellä eteisen seinälle. Katsotaan mitä siitä tulee. Yläkerran suuren komeron ajattelin muuttaa lapsille sarjakuvavarastoksi. Sopivat kohtuuhintaiset hyllyt ovat edelleen hakusessa. Kolmantena pikkuprojektina on löytää ruokailutilaan sopiva simppeli lamppu ennen pimeintä talvea. Ideoita otetaan kiitollisena vastaan. Hm, hassua mutta ihan kivaa kokeilla taas bloggaamista. Ajattelin myös bloggailla kirjoista ja elokuvista, joita blogitauolla olen lukenut ja katsellut. Ne eivät liity sisustamiseen, mutta ehkä se ei haittaa. Ihanaa muuten, että on syksy! Syksy on ihan paras vuodenaika.

I have been on a blog break for a couple of months. I have read novels and watched movies, but I have not read any decorating books or magazines. Very refreshing. I just bought two books, Flea Market Fidos and French-Inspired Jewelry. I love dogs and would love to find treasures like that from flea markets. Usually I am not that lucky. And I can't find vintage beads either.

You can see the magazine in a picture above? Yes, it is our house! I was very pleased to see the photos they choose for the article. The first one with my boys is my favorite one. But why does our house look so cluttered? And there are too much colours and prints and everything! I think I really need to do some major cleaning and decluttering.

2008-07-22T06:13:00.000-07:00

Kuvassa auki oleva kirja on Joanne Harrisin Karamellikengät. Lueskelin sitä mökillä itselleni iltasaduksi, ja oli hauska sattuma, että sen tapahtumapaikka on Pariisissa parin kadun päässä paikasta, jossa asuimme lomalla. Asialla on tuskin sen syvempää merkitystä, mutta se oli mukava yksityiskohta, joka sai jatkamaan kirjan lukemista. Kirja on jatkoa Pienelle suklaapuodille, joten on ihan hyvä pitää suklaata käden ulottuvilla lukiessa. Mieli tekee kuitenkin. Kirjakahvilassa on viime aikoina luettu aivan liian vähän kirjoja. Kahvia on kyllä juotu yli oman tarpeen. Muutenkin on tullut tehtyä liian vähän uusia ajatuksia herättäviä asioita.

Sen vuoksi ajattelin sulkea Kirjakahvilan toistaiseksi. Jatkan sitten jossakin vaiheessa, jos siltä tuntuu ja inspiraatio iskee. Ehtiihän tuota, eihän tässä jäniksen selässä olla. Ajattelin viettää enemmän aikaa makoilemalla sängyllä lukien lapsille kirjoja. Tai istuskelemalla sohvalla katsellen pienen koiran käpäliä, joissa tiivistyy ehkä koko maailman kauneus. Olen kirjoitellut Kirjakahvilaa vajaan parin vuoden ajan, ja monta uutta asiaa on tapahtunut. Olen saanut blogimaailmasta myös monta uutta ystävää ja tuttavaa, ja haluaisinkin kiittää lämpimästi kaikkia teitä, jotka olette Kirjakahvilaan poikenneet ja jättäneet mukavia ja kannustavia kommentteja. Kiitos.

I am closing my Book Café, at least for a while. I just need to spend more time with my family doing simple things, reading books and playing with my kids. I will come back if it feels right and I have more inspiration, we'll see. I want to say thank you for visiting my blog and being kind and leaving beautiful words. Thank you!

2008-07-12T23:55:00.000-07:00

On kiva olla taas kotona, omalla sohvalla koiruli kainalossa. Pariisissa oli kaunista. Se ei ole kaupunki, jota varsinaisesti olisin kaivannut tai jäisin kaipaamaan, mutta siellä ollessa oli taas todettava sen olevan erittäin kaunis. Tällä kertaa se oli kolea, ja sesongista johtuen myös täynnä turisteja, mutta kaunis yhtä kaikki. Pariisissa tykkään vanhoista rakennuksista, puistoista ja kahvikupillisista, jotka näyttävät paremmilta kuin missään muualla. Ei ehkä juuri tuo kuvassa oleva kupillinen, mutta keskimäärin.

Yllä kulmakuppila. Asuimme hauskassa pariisilaisasunnossa, joka sijaitsi rauhallisella kujalla puiston lähellä. Talo oli sopivasti rähjäinen ja tunnelmallinen, ja asunto siisti ja tilava. Hauska ja käytännöllinen ratkaisu lasten kanssa matkustaessa. Perhelomalla on helppoa, kun käytössä on esimerkiksi pesukone, jolloin voi matkustaa pienelläkin vaatevarastolla. Talon alakerrassa asui myös oma "kotilohikäärme", jonka oven ohi kuljettiin asunnon omistajien pyynnöstä hiljaa hiipien. Seikka, joka toi lapsille lomaan omaa jännittävää hohtoaan. Tällaisia yksityiskohtia saa harvoin hotellilomilta. Kotilohikäärme oli oikeasti varsin ystävällinen joskin pikkutarkka täti.

Mika-konsertti oli taas aivan täydellinen, tietysti. Se olisi ollut sitä varmasti missä tahansa kaupungissa, mutta oli silti hienoa nähdä laulajan esiintyvän juuri lapsuutensa kotikaupungissa. Mika on Ranskassa supersuosittu. Kysymyksessä oli hänen ensimmäinen stadion-kokoinen konserttinsa, ja hän näytti ilahtuneelta ja jopa ujon häkeltyneeltä suosiostaan. Loistava ja energinen live-esiintyminen! Olin erityisen ilahtunut siitä, että konsertissa saatiin esimakua tulevasta levystä kauniin balladin muodossa. En malta odottaa uutta levyä!

Maailmassa ei ole suloisempaa autoa kuin vaaleansininen rätti-sitikka. Pariisi on varmaankin myös yksi vespojen luvattuista kaupungeista. Tällä kertaa jätän kuvakokoelman näyttämättä, mutta vespoja kuvasimme lasten kanssa kaikissa mahdollisissa sinisen sävyissä. On kiva toistaa asioita, joten maistoin suklaavaahtoa ainakin viidessä eri ravintolassa. Tapa on opittu pojaltani, joka testaa jokaisella lomalla jokaisessa eri ravintolassa paikan banana splitin. Itse tilaan useimmiten saman jälkiruuan kuin mieheni siitä yksinkertaisesta syystä, että hänen annoksensa näyttää aina paremmalta kuin omani, oli se mitä hyvänsä. Niin tälläkin kertaa. Söin miten hyvää suklaavaahtoa tahansa, miehen creme bruleen rapea taivaallinen sokerikuori näytti paremmalta.

It is good to be back at home. I missed my dear dog so much. Paris was beautiful as always. Mika concert was perfect as always. He is such a wonderful artist, and he is very popular in France. It was great to see how much Paris loved him, he so deserved it. I fell in love with his new ballad and cannot wait his new album. It was also cold in Paris, and the city was full of tourists, but I enjoyed all those old buildings and parks, and every single coffee I had. It is Monday tomorrow. I have tons of work to do, and I hope you all have a nice and sunny week!

2008-07-01T09:28:00.000-07:00

En oikein malttanut olla bloggaamatta vielä ennen lomia, sillä kaksi todella kaunista kirjaa löysivät tiensä kotiini (ihan Akateemisesta kirjakaupasta tarttuivat mukaan). Kuulun niihin ihmisiin, joille voi myydä mitä tahansa coast- tai coastal-etuliitteellä. Meri on ihana asia. Pidän meren väreistä, viihdyn meren äärellä ja voisin todellakin hyvin helposti asua meren rannalla. Sen vuoksi Sally Haydenin ja Alice Whatelyn Coastal Style tuntui heti kiinnostavalta kirjalta. Kirjasta löytyy luonnollisesti paljon valkoista, vaaleansinistä ja turkoosia väriä. Hieman vintagea mutta myös vähän modernimpaa merenrantatyyliä ja nojatuolimatkailuun kannustavasti myös rakennuksia ja merenrantamaisemia. Mukavaa lomaluettavaa. Tai tämän kirjan kohdalla ehkä katseltavaa, ihan miten vaan. Alapuolella esimerkki kirjasta. (Huom! Sininen jääkaappi!)

Toinen kuvien kirjoista on Tessa Kirosin Piri Piri Starfish. Olin toki kuullut kirjasta, mutta en ollut juuri lukenut siihen liittyviä blogikirjoituksia. Viime aikoina olen ehtinyt lukea lempiblogejanikin hävettävän vähän. Lapset ovat kesälomalla, ja teen töitä kaiken arkihulinan keskellä. Ja sitä rataa. Tessa Kiros on tehnyt TAAS yhden maailman kauneimmista keittokirjoista. Jopa niin kauniin, että kun kerran sain sen käteeni, oli vaikeaa luovuttaa sitä myyjälle hintakoodin lukemista varten. Tiesin kirjan ostohetkellä ihan tasan tarkkaan, että a) Portugali ei ole mielestäni kovinkaan kiinnostava maa ja b) teen kotona hyvin vähän kala- ja äyriäisruokia, joiden reseptejä löytyy kirjasta paljon. Siitä huolimatta en epäröinyt hetkeäkään. Kirja on ehkä jopa kauniimpi kuin mikään Kirosin aiemmista kirjoista, ja nyt siitä on kokeiltava ainakin kymmentä ohjetta, jotta kirjan ostaminen saa oikeutuksensa.

Jo pikaisen selaamisen jälkeen olen myös sitä mieltä, että voisin matkustaa Portugaliin. Matkustaisin vaikka siellä ei edes olisi Mika-konserttia (mikä siellä tosin on, onnelliset portugalilaiset). Join muuten tuosta yllä olevasta kupista kahvia myös viime vuoden kesäloman kynnyksellä. Voisiko se olla perinne? Perinteet ovat kivoja. Tätäkin Tessa Kirosin kirjaa tulen lukemaan monen kahvikupillisen äärellä, sillä Kirosin keittokirjoja voi aina lukea myös muutenkin kuin kokatessa. On mukavaa, että joihinkin asioihin voi aina luottaa.

Kuvissa vilahtaa pari esimerkkiä kirjojen samanlaisesta tyylistä. Kirosin kirjan tyyli on (tapansa mukaan) asteen verran eletympää, mikä on tietysti hyvin viehättävää. Alla olevat talo ja vene ovat varmaankin jokaisen merellisestä tyylistä tykkäävän unelmalistalla. Juuri tuollainen talo ja juuri tuollainen vene. Jotta ei näyttäisi siltä että katselen vain kuvia, kerron että olen jo valinnut muutaman reseptin kokeiltavaksi. Kai meillä tehdään joskus muutakin kuin makaronilaatikkoa! Oikeasti tehdään. Aion kokeilla aluksi paria keittoa, salaattia pavuista ja pihviä, jonka päällä on paistettua kananmunaa. Sopivaa yksinkertaista ruokaa.

Koiruli löysi erittäin mukavan nukkumapaikan. Se on ehkä maailman ihanin nukkumapaikka. Normaalisti se on minun paikkani, mutta ottakoon nyt siinä päivätorkut kun näyttää niin onnelliselta. Yönsä koiruli nukkuu minun tai miehen jaloissa. Päivätorkut se ottaa mieluiten jonkun kainalossa, pyykkikasassa tai lattialle unohtuneessa kassissa. Mitä ahtaampi kolo sitä parempi. Epätodellisten nukkuma-asentojensa vuoksi sitä kutsutaan myös hassujen asentojen koiraksi. Ja nyt tulee viimeinkin se luvattu lomatauko.

2008-06-24T08:49:00.000-07:00

Blogipostaukset ovat hieman rästissä. Kuvassa kukkii nimittäin juhannusruusu. Se kukki kauniisti nimensä edellyttämällä tavalla kun mökkeilimme juhannuksena. Juhannuksen sää oli sateinen ja hillitsi kaikenlaista ulkoaktiviteettia. Pidimme ikävää mökissä pelaten vanhalla fortuna-pelillä (lasten suosikki) ja lukien opettavaisia vanhoja lastenromaaneja. Ikävän pitäminen on pelkkä sanonta. Lapsilla oli pelatessa kivaa. Lisäksi mökiltä löytyy sekä televisio että tietokoneyhteys, joten mukavuuksien ulkopuolella emme suinkaan olleet. On hieman pelottavaa, että mukana oli mm. kolme kannettavaa tietokonetta, vaikka vaarillakin on oma tietokone. Onko nykyajan ihmisen jotenkin vaikea kestää pientä tylsyyttä ja ikävyyttä?

Meidän perheessä on viime aikoina myös eletty jalkapallon ehdoilla. Keskimmäinen on valtavan innostunut pelaamisesta, ja koirulihan on ollut sitä aina. Televisiostakin on pallon pelaamista seurattu yötä myöten. Se ilo on kohta ohitse kun Espanja huomenna voittaa finaaliottelun. Koiruli rakastaa palloleikkejä! Olin hieman huolestunut, että onko noin iäkkäälle koiralle tervettä kirmata tunteja pallon kanssa kuten pikku pennut. Mutta pallon kanssa sen sydän on niin täynnä puhdasta onnea, että ei sitä voinut juuri estää. Lempeästi siltä vietiin pallo varastoon vasta kun se oli niin väsy, että lähes kaatui sohvalle nukkumaan.

Tänään olin ensimmäistä kertaa kirpputorilla myymässä tarpeetonta tavaraa. On ihanaa siivota ja päästä eroon ylimääräisestä. Tosin väistämätön tosiseikka oli se, että osan tavaroista vaihdoin Outin kanssa, ja sain hoiviini mm. kauniin vanhan metallipurnukan. Ostin myös eräältä vanhojen kirjojen kauppiaalta kirjan, jossa käsiteltiin ihmisen sielunelämää. Sen mukaan "kyllästymisestä ja ikävystymisestä on sanottu, että ne ovat koi ja ruoste, jotka tuhoavat jalompiakin henkisiä arvoja". On siis varmaankin aivan luonnollista, että ihminen kaipaa tuttuja ärsykkeitä. Kesällä ja loma-aikana kannattaa ehkä kuitenkin rauhoittua ja opetella sietämään tylsyyttäkin? Viikon päästä en aio kokea hetkenkään tylsyyttä. Lähden lomalle Pariisiin. Siellä kuuntelen hyvää musiikkia ja katselen kaikkea kaunista. Kirjakahvila on avoinna taas lomien jälkeen. Aurinkoisia ja mukavia kesäpäiviä!

Edit: Laitoinpa näköjään kuvat tuollaisina jättikokoisina? En jaksa muuttaa niitä enää, menkööt.

Last weeks I have been very busy with the shop and blogging has been suffering. During midsummer we were we on country side. The weather was rainy and we had to spend time inside. The time was well spent with good old books and games. The kids were enjoying.

The other favorite lately has been football. One of my boys is very keen on football just now and the dog has always been. Also the UEFA Championships have kept us awake late at night. Tomorrow that ends as Spain will win the championship. Next week I am going to Paris for vacation and the blog will be back after vacations!

2008-06-10T13:40:00.000-07:00

Koirulista on tullut etusivun poika. Ihana Livingin uudistuneet sivut on avattu, ja ne löytyvät täältä. Uudet tunnelmakuvat on ottanut valokuvaaja Marjo Koivumäki JMG Studioilta. Koirulin kuvista aion teettää suurennoksia, ja laittaa ne seinälle sopiville paikoille. Se on rakas ja ihana koira! Ihanan sivujen taustalla on "ihanan sinistä", sekä Outin että minun lempiväriä. Toivottavasti tykkäätte siitä. Lisää bloggausta tulossa kun pahimmat kiireet ovat asettuneet.

2008-06-06T06:24:00.000-07:00

On totta, että sopiva annos värikkyyttä tekee elämästä iloisempaa. Kauniin väriset kukat on valinnut kesätorilta Outin tytär Anna. Kiitos, ne ilahduttivat kovasti! Kesäkassiin on pakattu pöydälle kertynyt lehtipino, jonka tutkiminen on kovin kesken. Kesälehtiä onkin mukava lueskella vaikkapa laiturilla istuskellen. Nappaan nimittäin mukaani kupillisen kahvia, ja lähden mökkimatkalle. Ihanaa, että on kesä, aurinkoista ja lämminta. Ensi viikolla sitten ihan uudet kujeet. Oikein hyvää viikonloppua!

2008-06-01T14:25:00.000-07:00

Otan tähän välipalaksi pienen pakollisen syreenipostauksen. Piinaan itseäni syreeneillä joka vuosi. Ne ovat yksi kauneimmista asioista, joita tiedän. Niiden väri on kauniin siniliila. Se muuttuu nupun tummasta violetista kukan heleän siniliilaksi, joka haalenee lopulta auringossa ihan vaalean liilaksi. Tuoksukin on huumaavan ihana, lämmin, kesäinen ja aurinkoinen. Ja joka vuosi syreenit tuovat saman haikeuden. Joko taas on niiden aika? Äsken katselin, nuuhkin ja ihastelin viime vuoden syreenejä. Aivan kuin siitä olisi vain hetkinen, mutta lapset ovat kasvaneet taas vuodella, itse olen vanhentunut vuodella ja elämä on edennyt vuodella. Vähän kuin elämä muodostuisi nopeasti kiitävistä syreenihetkistä.

Yhdeksän syreenihetkeä sitten esikoinen oli vauvana rintaani vasten. Viisi syreenihetkeä sitten keskimmäinen sanoi ensimmäisen sanansa. Hän oli myöhäinen puhuja, ja hänen ensimmäinen sanansa oli volvo. Volvo? Olen kuullut, että joillakin lapsilla ensimmäinen sana on ollut äiti tai isä. Vielä viime vuoden syreenihetken aikaan kuopus tarrasi jalkaani kuin pieni apina. Nyt hän tekee asioita itse ja omatoimisesti, pyytää äitiä menemään kauemmas ja "antamaan leikkirauhaa". Joka vuosi aika edellisestä syreenihetkestä seuraavaan tuntuu mystisesti lyhyemmältä kuin vuotta aiemmin.

Ja joka vuosi hämmästelen, miten katovaista niiden kauneus on. Syreenihetki on pieni ja nopeasti ohi. Katselen kukkia, yritän tallentaa muistiin niiden värin ja tuoksun. Mietin, osaanko nauttia hetkestä tarpeeksi. Osaanko nauttia kaikista pienistä ihanista hetkistä tarpeeksi. Ne ovat ohi niin nopeasti!

Ihan hirveää, miten noin kaunis kasvi voi saada aikaan näin haikean postauksen. Oikeasti nyt on iloinen aika. Kesäloma on alkanut! Ja perhosmerkkien mukaanhan siitä tulee sopivasti hauska ja sopivasti rauhallinen. Itse teen toki töitä, ja yritän sovittaa työnteon lasten päivärytmin mukaan. En tiedä miten se tulee sujumaan, mutta halusin että etenkin keskimmäinen saa viettää viimeisen kesälomansa ennen koulun aloittamista leppoisasti kotona. Viime päivät olen lueskellut muuten kirjaa, josta Inka bloggasi täällä. Halusin lukea kyseisen kirjan heti kun olin nähnyt Inkan postauksen, ja sain sen onneksi pikaisesti lainaan Outilta. Kirja on avoinna yläpuolen kuvassa. Tanskalainen tyyli on niin paljon muutakin kuin kesämökkejä. Se on mm. valoa, selkeyttä ja sopivaa sekoitusta designia ja kirpparitavaroita. Kuva kolmesta sinipukuisesta pojasta kulkee aina muistikirjani välissä. Se on otettu Tanskan matkalla neljä syreenihetkeä sitten.

2008-05-28T11:53:00.000-07:00

Kohta on se aika vuodesta, jolloin jokainen meistä haluaisi muuttaa Atlanta Bartlettin kotiin. Tai minä ainakin haluaisin. Kaikki muut värit paitsi valkoinen ahdistavat. No, sitä vaaleansinistä toki siedän. Olen jumittunut sisustuslehdissä muutamaan suosikkiin, joita olen lukenut vuosia, mutta tänään hankin sattumalta uusimman Dekon, ja siinä esiteltiin Atlanta Bartlettin monista lehdistä tuttua kotia. Samaa kotia esitellään myös Bartlettin kirjassa At Home with White, josta olen aikoinani blogannutkin. Atlantan koti on valkoinen, tietysti. Osa kuvista taitaa olla kodin yhteydessä olevista studiotiloista. Kaunista yhtä kaikki. Tykkään etenkin keittiöstä ja sen yhteydessä olevasta ruokailutilasta, joka avautuu kätevästi suoraan pihamaalle. Tekee mieli karsia taas omaakin keittiötä sekä tavarasta että väreistä.

Atlanta on muuten niitä naisia, jotka tykkäävät tuoda luontoa kotiin. Leikkokukat ovat tietysti aina kauniita. Muutama kivi tai simpukkakin on ihan kiva ajatus. Mutta kuivakukat, puunlehdet, ruohot, korret ja varvut. Oksankänkkyrät ja kävyt. Ei ole minun juttuni. En kestä sitä pölymäärää minkä ne keräävät kotona. Jotenkin voi ihan nähdä, miten energia seisoo kuivatuissa kukissa. Atlanta tykkää myös ihanista vanhoista peileistä. Niiden puhdistaminen on ihan oma juttunsa. Mutta myös lapsiperheessä voi olla valkoista. Sohville voi aina heittää pikkuisen peitettä, ja kaikki matariaalit kannattaa valita helposti irroitettaviksi ja pestäviksi.

Paumesin kirjat odottavat edelleen bloggaamista. Heh, odotan inspiraatiota. Olen aina inhonnut sananlaskua, jonka mukaan inspiraatio vierailee useimmiten ahkeran luona. Saattaa kyllä pitää paikkansa. Sananlaskuista tuli mieleen sanat, ja hauska linkki, jonka löysin tänään ihan sattumalta. Esikoinen halusi tietää, mitä tarkoittaa komeljanttari. Yritin selittää, ja lopulta etsin sanan netistä. Komeljanttari on arkikielessä väheksytty, vähäpätöinen näyttelijä. Sen selitys löytyi Helsingin kaupunginkirjaston palvelusta, josta voi kysyä ihan mitä vaan. Siis ihan mitä vaan! Palvelu löytyy täältä. Olen koko päivän miettinyt mitä kysyisin!

2008-05-21T13:46:00.000-07:00

Otin jo muutaman kuvan hankkimistani täydennyksistä Paumesin kirjasarjaan, mutta niihin liittyvän tekstin tuottaminen tökki. Ehkä ensi kerralla. Ajattelin tehdä nyt pienen kierroksen kodissamme, jos se herättäisi jotain kirjoitettavaa. On tärkeää, että kodissa on onnellisia ja rakkaita asioita, jotka herättävät onnellisia ja rakkaita muistoja. Jokainen perheemme jäsen kiinnittäisi huomiota varmaankin ihan eri asioihin. Ajattelin aloittaa kierroksen eteisestä ja jatkaa olohuoneen, keittiön ja kodinhoitohuoneen kautta yläkertaan ja makuuhuoneisiin.

Eteinen on meillä muuten täynnä kenkiä. Onko teilläkin? Se on myös täynnä pyöräilykypäriä, jalkapalloja ja sählymailoja. Mutta etenkin kenkiä. Kuvassa nyt sattuu olemaan siniset puukengät. Oikeasti kenkiä on kaiken värisiä. Keskimmäisen jalkapallokengät ovat kirkkaan punaiset. Miehen juoksukengät ovat oranssit. Oikeastaan en tykkää oranssista värinä, mutta rakkaan ihmisen yllä kaikki näyttää kauniilta. Oranssikin herättää mukavan turvallisen tunteen. Se on luotettava, älykäs ja määrätietoinen väri. Hauska, hellä ja huolehtivainenkin. Jostain syystä eteisen kengät eivät pysy millään järjestyksessä.

Lapsuuden kenkäni löytyvät olohuoneen lipastolta. Ne tuovat mieleen mukavia ja hauskoja muistikuvia lapsuudesta ja nuoruudesta. Muistan esimerkiksi, kuinka lapsena juoksentelin pihallamme äitini ompelemassa punavalkopalloisessa mekossa. Hieman isompana rakensin parhaan ystäväni kanssa veneen talon takana olevaan rentukoiden reunustamaan ojaan. Leikimme myös apteekkaria ja arkkitehtia. Piirsimme satoja kuvia koirista, peikoista ja ilotalon emännistä. En ole varma ymmärsinkö mitä bordellin pitäjät oikeasti olivat, mutta kuvissamme he olivat vahvasti meikatun ja kohtalokkaan näköisiä naisia. Ystäväni oli erityisen hyvä piirtämään. Olin pienikokoinen, poikamainen ja hivenen näsäviisas lapsi. Rakastin koulunkäyntiä ja erityisesti matematiikkaa ja kielioppia, ja oppitunneilla olin viitata käteni sijoiltaan.

Olohuoneessamme on paljon sinistä, kuten koko kodissamme. Eräs tietty vaaleansinisen sävy tuo mieleen muistoja elämän eri vaiheista. Lapsena huoneeni tapetissa oli vaaleansinisiä kukkia. Samaa väriä ovat olleet myös mm. Giuseppen juoksupyörä, kuopuksen kantoliina ja monet vaatteet, asusteet, astiat ja jopa räsymatot. Toinen suosikkiväreistäni on vaalea turkoosi. Sitä löytyy etenkin keittiöstä, jonka ikkunan alla sijaitsee oma nurkkaukseni, joka toimii paitsi leipomis-ja ruuanlaittopaikkana myös työtilana. Nykyisin ehdin aika harvoin leipomaan. Teen aamupäivät töitä purkaen tavaratoimituksia, pakaten tilauksia ja inventoiden varastoja. Vien ja haen lapsia kouluun ja päiväkotiin, ja parina kolmena iltapäivänä viikosta hoidan lasten asioita. Pari iltapäivää viikossa käytän paperitöihin ja tilausten tekoon. Moni rästityö jää odottamaan lasten nukkumaan menoa. Töistä huolimatta ja mielenterveyden tähden vietän omassa keittiönurkkauksessani pari mukavan pitkää kahvitaukoa. Juon kahvia niin isosta mukista kuin huvittaa. Lueskelen erilaisia uutisia ja kavereiden kuulumisia tietokoneelta.

Kodinhoitohuone on parhaimmillaan, kun se on täynnä tyhjää tilaa. Ne hetket ovat harvassa mutta täynnä onnellista ja tyytyväistä tunnetta. Jotain on saavutettu ja saatettu loppuun. Pyykkivuori purettu, vaatteet viikattu, tavarat toimitettu jokainen omalle paikalleen. Energia virtaa tyhjässä ja puhtaassa tilassa. Sen jälkeen on mukava levätä ja rentoutua.

Yläkerta on meillä lepoa ja leikkiä, rentoutumista ja riehakkuuttakin varten. Siellä lapset levittelevät lelujaan ja pelejään, ja siellä katsotaan televisiota ja elokuvia. Lueskellaan sohvalla ja sängyissä, yksin ja ääneen. Yläkerran aulan aurinkona on nyt Lauran tekemä taulu seuranaan kuva koirulista ja sen pikkuveli-koirasta (pikkulista?). Muistan miten koiruli muutti luoksemme miehen pieneen opiskelijayksiöön lähes 14 vuotta sitten. Se oli pikkuinen ja villi ja juoksenteli iltaisin ympäri yksiötä pää sängynpohjaan kolisten. Siitä onkin kehittynyt harvinaisen kovapäinen koira. Kun pikkuli saapui vuotta myöhemmin pienenä pentuna, se ikävöi ensimmäisen yön omaa emoaan. Koko perhe vietti unettoman yön pikkulin vikistessä pedillään ja koirulin natustellessa puruluitaan. Koiruli raahasi KAIKKI kymmenet puruluunsa asunnon eri puolilta sänkyymme, ja söi ne kiukulla pikkulin ensimmäisenä yönä, jotta pikkuli ei pääsisi osingoille. Ensimmäisen yön jälkeen ne olivat kuitenkin rakkaat ja läheiset veljekset. Taistelivat toki hieman hyvässä hengessä kuten ihmisveljeksetkin.

Mies ja minä vietimme toisen ja erittäin ikimuistoisen unettoman yön koirulin ja pikkulin kärsiessä kennelyskästä koirulin ollessa kahden ja pikkulin yksi vuotta vanha. Ne valvoivat yön yskien ja oksentaen limaa sängyille, sohville, matoille ja lattioille. Mies ja minä siivosimme ja säpsähdimme nostamaan oksentavaa koiraa sängystä lattialle kymmeniä kertoja yön aikana. Kun on selvinnyt huumorilla koirien kennelyskäyöstä selviää monesta asiasta. Nyt jo edesmennyt pikkuli oli perheemme rakas jäsen, niin herkkä ja harvoille ystävilleen äärimmäisen hellä. Joka kerta kiivetessäni yläkertaan muistan sokeutuneen pikkulin pihatöissä. Nuuhkimassa ihanan tuoksuista yrttipenkkiä ja taputtamassa tassulla maata kuunnellen kuinka pikkuötökät vilistävät.

Yläkerrassa jokaisella lapsella on vuoteensa vieressä omat tärkeät tavaransa. Esikoisella levynsä ja lempikirjansa, keskimmäisellä linnarakennelma ja kuopuksella rakkaimmat pehmot. Kuvassa on muutama pikkupoikien lempilelu. Karhuherra Paddington tuo äidin mieleen kaikki lukemattomat kirjanlukuhetket. Niitä on ollut perheessämme paljon. Paddingtonista muistan myös Englannin, sillä useimmat kiinnostukseni kohteet ovat lähtöisin Englannista ja myös sen sisustustyyli on lähellä sydäntäni. Kuten kuvasta huomaa, suhteeni liinavaatteisiin on omaksuttu Jane Cumberbatchilta. Elämä on aivan liian lyhyt lakanoiden silittämiseen.

Itselleni sisustamisessa on tärkeintä tyhjä tila, valo ja vaaleansininen väri. Haluan ympärilläni olevien esineiden olevan sellaisia, että ne herättävät rakkaita ja onnellisia ajatuksia ja kertovat läheisteni luonteenpiirteistä ja kiinnostuksen kohteista. Moni kanssabloggaaja arvostaa ehkä eri asioita, ja ammattisisustaja ajattelee aivan eri lähtökohdista. Luen myös mielelläni sisustuskirjoja, jotka kertovat näistä edellä mainituista asioista. Paumesin kirjojen kodit ovat usein täynnä tavaraa tyhjän tilan sijasta, mutta esineet kertovat mielenkiintoisia tarinoita asukkaidensa elämästä. Yritän bloggailla noista kirjoista lähiaikoina.

2008-05-14T12:44:00.000-07:00

On ollut pikkuisen kiirettä, pahoitteluni blogin hiljenemisestä! Tämä viikko on erityisen hässäkkää. Laskin, että viiden päivän aikana on kahdeksan lapsiin liittyvää pakollista menoa, kuten vanhempainiltaa ja oikojahammaslääkäriä. Luku ei siis pidä sisällään harrastuksia kuten jalkkistreenejä. Kirjoja olen ehtinyt harrastaa vain ihan vähän.

Olin aivan erityisen ilahtunut Marianne Kiskolan uudesta lapsiperheelle sopivasta kasviskeittokirjasta Papu, porkkana ja hillopulla - kasvisruokaa perheelle. Olen vuosia etsinyt kasviskeittokirjaa, jonka ohjeet houkuttaisivat myös lapsia, ja jonka ohjeet ylipäätään houkuttaisivat kokeilemaan uutta ja lisäämään kasvisruokien osuutta. Olen ehtinyt vasta selata kirjaa, mutta olen merkinnyt sieltä täältä jo lukuisia kohtia kokeiltavien listalle. Keliaakikolle on erityisen tärkeää, että monet ohjeet soveltuvat gluteenittomaan ruokavalioon sellaisenaan, tai että gluteeniton vaihtoehto on selkeästi esitetty. Esimerkkinä vaikkapa gluteeniton pinaattikeitto, jota olen pitkään kaivannut, mutta jota en ole uskaltanut omin päin lähteä suurustelemaan gluteenittomilla suurusteilla. Meillä syödäänkin nyt pinaattikeittoa ihan lähipäivinä! Kirjassa on kaunis kuvitus, ja siellä täällä on pieniä "ruokamuistoja" ja lausahduksia siitä mistä ohjeet ovat saaneet alkunsa.

Lähiaikoina kirjaa saattaa löytää myös Ihanasta, vaikka kirjat eivät yleensä Ihanan perustuotevalikoimaan kuulukaan. Ajattelin tämän kuitenkin sopivan aika kivasti perhe-teemaan. Kirjassa on muuten erittäin kaunis kansi. Kiva ja raikas raitakangas herätti heti huomion.

Kävin pitkästä aikaa kirppikselläkin. Tarjolla oli kaikenlaista kippoa ja kuppia, mutta en oikein innostunut mistään. En haluaisi kotiin enää yhtään asiaa, jolle ei selvää tilausta ja tarvetta, vaikka kippo myytäisiin kirppiksellä hyvinkin edullisesti. Ei tosin edes myyty, hinnat olivat taas aivan liian korkeat. Innostuin kuitenkin posliinisesta Melitta-kahvimitasta. Vastaavia mittoja on erittäin vaikea löytää. Saan asiasta usein osakseni pilkkaa, mutta sanon sen taas. Ehdottomasti nautinnollisin kahvikokemus syntyy, kun kahvin suodattaa suoraan mukiin posliinisuodattimen avulla. Kahvilaadun valinta ja tismalleen oikeiden mittasuhteiden määrittäminen vaativat hieman kokemusta ja näppituntumaa, mutta kokeilu on vaivan arvoista. Kuvan kuppi on liian pieni, mutta tällä kertaa suodatin siihen, koska se oli valkoinen.

Keittokirjan lisäksi kuvissa vilahtelee uusin Vakre Hem & Interiör, joka oli (taas?) erityisen hieno numero, ja tällä kertaa täynnä puutarhaa. Voisikohan talomme jatkeeksi mitenkään rakentaa kuvassa näkyvän kaltaista viherhuonetta? Edes ihan pientä ja poikkeusluvalla? Kiltti rakennuslautakunta? Ei taida onnistua...

Alakuvassa koiruli esittää pientä metsäkaurista. Ihana auringonpaiste lämmitti mökkireissulla sen luita, ja se hyppi ja loikki innoissaan kuin pikku bambi konsanaan. Ihmislapsetkin ovat ihan villeinä auringosta ja ravaavat leikkien keskellä edestakaisin sisään ja ulos. Itsenikin tekee välillä mieli hyppiä ja loikkia. Tänä aamuna tosin kylmästä. Aurinko paistoi mutta sää oli kolea, kun odottelimme tulevan ekaluokkalaisen kanssa koulun pihassa tutustumiskäyntiä. Elämme jännittäviä aikoja. Ensi kerralla on taas vaihteeksi vähän sisustuskirjatyyppistä aihetta.

2008-05-01T08:22:00.000-07:00

Olen nauttinut puutarha-ajatuksista. Korostan sanaa ajatus, tekemisen tasolle en ole yltänyt. On ollut puutetta sekä ajasta että innostuksesta, mutta pienten lukutuokioiden jälkeen ainakin jälkimmäistä alkaa löytyä. Sain käsiini Johanna Vireahon ja Sari Tammikarin uuden puutarhakirjan Suomalaisia unelmapuutarhoja. Tykkäsin kovasti! Kysymyksessä on haaveilukirja, ei tietopaketti. Virkistävintä oli, että kaikki esitellyt puutarhat ovat todellakin kotimaisia, kukin omalla tavallaan hyvin viehättäviä. Osa puutarhoista oli suomalaisia perinnepihoja, osaan oli selvästi otettu kansainvälisiä vaikutteita. Yläpuolella olevassa kuvassa näkyvä kirjan aukeama kertoo englantilaistyyppisestä cottage gardenista. Se oli suosikkini kerrassaan ihastuttavan kasvihuoneen vuoksi. Haaveilenkin erityisesti kasvihuoneesta. Nykyiseen pihaamme sellainen ei valitettavasti mahtuisi mitenkään.

Uusin Country Living -lehti oli puutarhapainotteinen, ja siinä mm. lehden päätoimittaja Susy Smith esitteli omaa viherhuonettaan (ja kyllä, myös hänen Jack Russelin terrierinsä Biscuit oli päässyt kuvaan). Pääkirjoituksessa hän kertoi myös erittäin viehättävästä tavasta antaa puutarhakasveja lahjaksi. Kasvaessaan ne vuosien varrella muistuttavat sekä antajastaan että muistorikkaista tapahtumista ja merkkipäivistä. Meidänkin perheessä on saatu viherkasveja mm. lasten syntymän kunniaksi, ja olen yrittänyt näitä kasveja erityisesti suojella ja hoivata, vaihtelevalla menestyksellä.

Uuden puutarhakirjan innoittamana selailin myös vanhoja puutarha-aiheisia lehtiä. Haaveilen kasvihuoneen lisäksi työkaluvajasta. Se olisi kauniin sinivihreä, ja sen seinille olisi erityisen hauskaa järjestää työkalut ja puutarhakengät riviin. Tällä hetkellä työkalut ovat epämääräisesti jakaantuneina pitkin pihaa, lapiot ämpärissä talon nurkalla, harjat seinän vierustoilla ja harava keskellä kukkapenkkiä muistuttamassa tekemättömistä töistä. Kuvassa koiruli vaatii itselleen vappumunkkia. Vappu tuli ja meni. Tein taas halloumisalaattia, ja kuten joka vuosi, kotiamme oli koristamassa kolme poikamaista ilmapalloa. Kukaan lapsista ei halunnut suloista rottapalloa. Itse tykkään rotista ja kaikista jyrsijöistä. Lapsena rakastin pientä Giuseppe-hiirtäni rajattomasti. Paradoksaalista että kääpiöpinserit ovat alkuperältään rottakoiria. Koirulikin onnistuu aina silloin tällöin maalla haistamaan hiiren jäljet.

Ihanalle on muuten avattu uusi blogi. Se on nimeltään Ihana koti!, ja siinä Outi ja minä bloggailemme kerran viikossa erilaisista ajankohtaisista ja kotiin liittyvistä asioista. Esillä on vasta esittelypostaus, käykää kurkkaamassa. Virnuilen blogin kuvassa aika hirveän näköisenä, mutta halusin valita postaukseen iloisen kuvan, sillä koti ja sen kohentaminen omalle perheelle sopivaksi pieneksi pesäksi ovat iloisia asioita. Oikein hyvää viikonloppua!

I have been thinking about gardening. Only thinking, I didn't have enough time or energy to actually do any gardening this week. I got a new Finnish gardening book, and it is ideal for dreaming. I would love to have a greenhouse and a garden shed for all tools. In real life I have a very small garden, so there is not enough room for a proper greenhouse. I read an article about greenhouses from the latest Country Living magazine, and it was very nice. Pictures of garden sheds (above) are from old US and Danish magazines. My dog is not sleeping this time. He can see something very delicious on a table and he says "it is mine, I want to have it, I am very very hungry". He can be so determined sometimes. Outi and I have opened a new blog for my shop here, but this time only in Finnish. Have a nice weekend!

2008-04-25T04:47:00.000-07:00

Kuvassa oleva kukka on nimeltään kruununprinsessan kello tai siihen suuntaan. Todella kauniin ja herkän värinen kasvi. Kuvan alanurkassa pilkottava lehti on toukokuun Gloria. Luen aika harvoin naistenlehtiä, pelkästään siitä syystä, että mielenkiintoisia sisustuslehtiäkin ilmestyy enemmän kuin ehtii hankkia ja lukea. Nyt satuin kuitenkin ostamaan uusimman Gloria-lehden. Naistenlehdistä saa aina kaikenlaisia vastustamattomia ideoita. Tämän lehden luettuani haluaisin ehdottomasti päästä Brightoniin. En ole koskaan ollut Brightonissa, vaikka olen aina halunnut sinne. Nyt haluan sinne entistä enemmän. Haluaisin myös tietää, miltä tuoksuu Biothermin uutuustuoksu Eau Pure, joka sisältää limeä, sitruunaa, greippiä, kiiviä, raparperia, lootusta, vihreää teetä ja patsulia. Se ei varmaan mitenkään voi tuoksua yhtä hyvältä kuin miltä kuulostaa.

Itse asiassa ostin kyseisen lehden, koska kannessa kerrottiin Paola Suhosen esittelevän elämänsä aakkoset. Tiedättehän sarjan, jossa joku julkisuuden henkilö kertoo elämänsä tärkeistä asioista aakkosjärjestyksessä. Paola on jotenkin niin herttainen, ja lisäksi toivoin että hän kertoisi koirastaan. Paolan koira olikin aakkosissa heti ensimmäisenä, ja siitä oli kuvakin, jossa se näytti hurmaavan komealta. En ole itse koskaan uskaltautunut Ivana Helsingin liikkeeseen. Näytän aivan liian tyylittömältä käydäkseni tasokkaissa vaateliikkeissä. Oma vaatekaappini voisi olla lainattu Sue Craftonin aakkosdekkareiden päähenkilöltä Kinsey Milhonelta. Ehkä pidän noista kirjoista juuri siksi, että pystyn tuntemaan Kinseyn tuskan pukeutumisongelmissa. Pukeudun lähes aina farkkuihin ja pooloneuleisiin, ja komerostani löytyy yksi musta puku kaikkia niitä tilanteita varten, jolloin ei voi pukeutua farkkuihin ja pooloneuleisiin. Tunnustan myös nyrhiväni tukkaani silloin tällöin kynsisaksilla. Valitettavasti en ole yhtä kovapintainen ja treenaa aamuisin kuten Kinsey, mutta pidän Quarter Poundereista ja korvaan usein lounaan suolakurkkuvoileivillä.

Sisustusrintamalla olen miettinyt keittiöitä. En ole kohentamassa omaani, mutta saahan sitä aina miettiä. Seuraan innolla Niinan remonttia ja etenkin sen keittiöosuutta. Kermanväriset jääkaapit ovat ihania! Haluaisin omaan keittiööni myös ison kaapin, kuten yllä olevissa lehtikuvissa. Palaan aina aika ajoin tuohon vasemmalla olevaan Country Living -lehteen (11/05) aivan kyseisen kuvan takia, ja löysin vastaavan kaapin myös kevään Marie Claire Idées -lehdestä (kuvassa siis oikealla). En ole varma, olisiko tuollainen kaappi kaikkein järkevin säilytysratkaisu keittiössä, mutta se olisi ehdottoman kaunis.

Paola muuten kertoi elämänsä aakkosissa keränneensä lapsena toukkia, joista yhdestä oli kuoriutunut kesy perhonen. Olisi ollut uskomattoman hienoa kesyttää lapsena perhonen! Itse keräsin vain pieniä mustia koppakuoriaisia pajuista. Annoin niille kaikille nimeksi Juppe, mutta ne eivät valitettavasti kesyyntyneet. Tällä hetkellä meidän perheessä odotetaan kesän ensimmäistä perhosta enemmän kuin mitään muuta. Muumipeikon mukaanhan kesän ensimmäisestä perhosesta voi ennustaa kesän kulun. Jos kesän ensimmäinen perhonen on keltainen, kesästä tulee valtavan hauska. Jos se on valkoinen, kesästä tulee vain rauhallinen. Ruskeista ja harmaista ei kannata edes puhua, koska se on liian surullista. Pidän itse eniten kauniin sinisistä, kuten kruununprinsessan kellon värisistä, mutta en tiedä mitä se ennustaisi. Jotain hyvää joka tapauksessa.

I bought a Finnish women's magazine because of an article about Paola Suhonen from Ivana Helsinki. She is very talented and her interviews are always very sweet, and this time she told, for example, abour her lovely, huge dog (and you know how I love dogs). Actually I read magazines like that very rarely. After reading this one, I want to travel to Brighton (there was on article about Brighton) and so many other things. I have also been thinking about kitchens. I am not redecorating my kitchen, but I would love to have cream Smeg fridge, and a lovely freestanding armoire you can see in magazine pictures (pictures are from CL 5/11 and Marie Claire Idées March/08). But, I am just dreaming. Have a nice weekend!

2008-04-22T01:00:00.000-07:00

Aamulla ajattelin tutkia paria pöydän nurkalla odottamassa olevaa kirjaa, mutta ei voi ruokkia sielua vatsa tyhjänä. Sen takia joudutte katselemaan myös aamiaistani. Totuuden nimessä on sanottava, että ennen tätä olin syönyt jo aiemmin varhaisaamiaiseksi omenapäärynän. Omenapäärynä on ihan loistava hedelmä niille, jotka eivät osaa päättää tykkäävätkö omenoista vai päärynöistä. Itse asiassa ainakin tänä aamuna nauttimani yksilö oli parempi kuin kumpikaan noista kahdesta vaihtoehdosta. Päärynän herkullisuus oli saatu yhdistettyä omenan muotoon ja koostumukseen. Tosin mietin, että onko vähän luonnotonta tuolla tavalla yhdistää hedelmiä. Mutta ehkäpä se saadaan aikaan ihan jotenkin mekaanisesti risteyttämällä ilman mitään mystistä manipulointia.

The River Cottage Cookbookissa kerrotaan muuten ihan konkreettisesti, mistä ruoka tulee. Munat tulee kanasta ja juusto tehdään maidosta, joka tulee lehmästä (jonka utareet on oikein lähikuvattu). Tykkään keittokirjoista, joita voi kunnolla lukea. Toistaiseksi kirjan ohjeilla on tehty vasta aiemmin mainitsemaani suklaavaahtoa. Se oli hyvää ja makeaa. Seuraavaksi voisi kokeilla vaikka lammasjauhelihasta tehtyä piirakkaa, jonka sisään kirjan kuvissa leivotaan pieni vuoka. Vähän kuten maailman hauskimmassa lastensadussa Piirakka ja peltivuoka, joka jaksaa naurattaa kerta toisensa jälkeen. Lapset eivät aivan löydä sadun hauskuutta samalla tavalla kuin äiti, jonka mielestä tuo Petteri Kaniini -satu on aivan hulvattoman hauska (anteeksi jos olen maininnut sen ennenkin, se on ehdottomasti maailman hauskin satu).

Onko munajuusto sitten vähän sama asia kuin omenapäärynä? Ei ehkä aivan, mutta hyvää se silti oli, söin sitä jälkkäriksi. Se ei ollut suunniteltu juttu, sitä vain sattui löytymään kaapista, en ollut edes itse ostanut. Tottakai aamiaisellakin voi syödä jälkiruokaa. Anteeksi blogin kuormittaminen tällaisella täysin tyhjänpäiväisellä postauksella. Ihmiselle vaan tekee hyvää joskus vähän leikkiä. Kuten pienelle koiralle tekee hyvää ottaa kunnon torkut mukavassa ja aurinkoisessa paikassa. Jos sitä ei laiskottaisi noin hirveästi, se kiittäisi kauniisti kaikista saamistaan imartelevista kommenteista!

I was so hungry this morning that I couldn't read anything without eating. So that's why you have to watch pictures of my breakfast. I am afraid I don't have anything clever to say. I just played with my camera and read The River Cottage Cookbook, trying to figure out what to cook. I think it is nice to actually read cookbooks, not just look for recipes. My dog seems to think it is nice to sleep, all the time. It looks very lazy right now, but deep down it is very grateful for all the lovely comments you have left.

2008-04-18T03:51:00.001-07:00

Englantilainen Emma Bridgewater tekee monenlaisia kauniita astioita, mutta jo vuosia sitten iskin silmäni hänen suunnittelemaansa kerrassaan hurmaavaan teepannuun, jonka kyljessä oli pinkillä teksti "happiness". Kaunis ja onnellinen sana. Kyllä, ehdottomasti halusin kyseisen teepannun (teepannusta ei valitettavasti ole kuvaa, en löytänyt etsimääni lehteä). Emma Bridgewaterin astiat ovat vain melko kalliita, ja ulkomailta tilaamiseenkin on oma kynnyksensä. Ajattelin hankkia teepannun sitten joskus, kun raskisin. Samaa sarjaa löytyi myös aivan ihastuttavia lautasia, joissa pinkki reunusteksti "I love you more than chocolate cake". Sillä niin paljon kuin suklaakakusta tykkäänkin, tiettyjä asioita rakastan vielä enemmän. Eli kyllä, halusin samaa sarjaa myös lautasia. Sitten joskus, kun raskisin. Nyt olisin tarvinnut kyseisiä astioita erästä tarkoitusta varten. Niitä ei enää löydykään mistään. Niitä ei ilmeisesti valmisteta enää? Ainoa pinkkiin sarjaan liittyvä tekstitetty tuote oli tämä, ja niin hauska idea kuin se onkin, se ei ole sama asia kuin onni tai suklaakakku. Olen pahoillani, Daniel.

Tämän päivän Ilta-Sanomat muuten siteerasi englantilaista Mirror -lehteä, ja väitti Daniel Craigin olevan ensimmäinen metroseksuaalinen Bond, joka tarvitsee ulkonäköään parantaakseen normaalien purnukoidensa lisäksi myös esimerkiksi vauvaöljyä, ja joka huuhtelee kasvonsa jäävedellä ennen lähikuvia näyttääkseen nuoremmalta. Valtavia paineita raukalla! Itse tykkäsin Danielin Bondista. Tosin nukahdin kesken elokuvan. Tämä on nykyisin jatkuva ja vakava ongelma elokuvia tai televisiosarjoja katsellessa. Katsonnan alla on mm. viimeisin kausi Gilmoren tyttöjä, ja olen menossa vasta ensimmäisessä jaksossa. En pääse alkua pidemmälle, sillä nukahdan. Enkä ymmärrä tätä, Gilmoren tytöt on sentään yksi lempisarjojani! Hulluilta päiviltä tarttui mukaan Jane Austen ja Agatha Christie -elokuvia, mutta en viitsi edes aloittaa niiden katselua nukahtamisvaaran vuoksi. Ainoa elokuva, jonka olen viime kuukausina nukahtamatta katsonut, on vuosien takainen suosikkini My Private Idaho (jossa huikean lahjakas ja traagisen kohtalon kokenut River Phoenix ja nuori Keanu Reaves). Elokuva oli niin paljon masentavampi kuin muistinkaan, että en pystynyt nukkumaan sen jälkeen. Hyllyssä on myös toinen nuorta Keanua sisältävä nostalgiapätkä Myrskyn ratsastajat. Taatusti nukahtamista edistävä elokuva sekin. Kasarinostalgiaa mieleen tuovaa Miami Vicea ei kannattaisi edes mainita. Elokuvaa on katsottu jo kolmena iltana, ja joka kerta se on tuonut hyvät unet.

Nukahdan iltaisin myös lukiessa. Pysyn valveilla korkeintaan lyhyiden piristävien kolumnien ajan. Ennen hyppäsin kolumnit yli. Lieneeko ikääntymisen merkki, että luen nykyisin lehdistä ne aina ensimmäisenä. Nykyisin jopa arvotan lehtiä niiden kolumnitason mukaan. Kotivinkin Sari Helin on aina ollut yksi suosikkejani. Hänen tekstiensä jälkeen naurattaa pitkään. Kuten tänään, kun luin hänen kuvailujaan opintojensa täydentämisestä. Pidän kovasti myös Talouselämän Pekka Seppäsestä, koska hän on nokkela ja hyväntahtoinen, eikä koskaan ylimielinen tai ärsyttävä. Tänään olin järkyttynyt, kun hänen tekstiään ei löytynytkään lehden lopusta. Minne se oli joutunut??

Tämä on edelleen sisustusblogi! Keksitään aasinsilta julkimoista. En ole kovinkaan kiinnostunut julkkisten kodeista, ja esimerkiksi Daniel Craigin sisustusmakuun en ole koskaan missään lehdessä törmännyt. Mieluiten luen ihan kaikenlaisten tuntemattomien ihmisten kodeista. Poikkeuksena on tietysti lempisuunnittelijoideni kodit. Mieltä polttelee myös Jamie Oliverin koti, jota koskevaa juttua en ole vielä nähnyt, mutta josta olen kuullut. Toivottavasti löydän kyseisen lehden vielä jostakin. Kuvissa on auki lehtiä ja kirjoja, joissa on vuosien varrella esitelty Cath Kidstonin koteja (taas kerran, yrittäkää kestää). Raidallinen sohva on hänen koiransa lempinukkumapaikka, sen vuoksi se on kuvassa. Alakuvassa on koiruli lempinukkumapaikassaan, myös sohvalla. Oikein hyvää ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! Katselkaa elokuvia, lukekaa kirjoja ja lehtiä ja nukkukaa kunnolla. Jos tiedätte elokuvan, joka ei nukuta, siitäkin saa antaa vinkin!

I have admired Emma Bridgewater china for years. I loved her teapot with a pink text "happiness" and lovely plates saying "I love you more than chocolate cake". I can't find them any more! Maybe they don't manufacture them any more? That's a pity. All I could find was this, and it is a clever and funny thing, but not as lovely as teapot or plates. Please let me know if you know where I can find them. And I know. I have been a bad blogger. I try to write a few words in English for now on. Have a nice weekend!

2008-04-08T00:29:00.000-07:00

Olen jo pitkään ihaillut Lauran värikkäitä ja elämäniloisia taideteoksia. Niiden aiheetkin ovat täynnä onnea, ilmapalloja, lapsia, bambeja. Sovimme pienestä vaihtarista, ja lähetin Lauralle erilaisia kankaita, ja hän lupasi tehdä minulle taulun. Toivomukseni oli ilmapalloja, jos inspiraatio suostuu niihin. Se oli suostunut, ja posti toi minulle alapuolella olevan ilmapallotaulun! Rakastuin siihen heti. Kuvassa on pieni poika ja koira, ja kysymyksessä voisi olla mikä tahansa koira, mutta olen päättänyt että se on koiruli. Se näyttääkin koirulilta. Aion ripustaa taulun yläkertaan yhdessä koiristamme tehdyn kuvan kanssa (aikoinaan häälahjaksi saatu piirrostaulu), koska väritkin sopivat minusta ihan täydellisesti yhteen. Olen hirveän huono ripustelemaan seinille mitään, ja haluan että kaikella ripustettavalla on oma ja rakas merkityksensä.

Lauran paketista löytyi myös itsetehty kortti (jonka turkoosin värin vuoksi sijoitin keittiön hyllyyn) sekä maatuskan kuvalla koristeltu ommeltu pussukka. Kortti näkyy yläkuvassa. Kuvat ovat nyt valitettavasti tekstiin nähden väärinpäin, mutta symmetrian vuoksi keltasävyinen kuva oli sijoitettava sinisävyisten kuvien keskelle, ymmärrättehän. Itsetehdyt asiat ovat uskomattoman täynnä iloa ja energiaa, ne suorastaan jakavat sitä ympäriinsä. Lämmin kiitos Lauralle, taulun aihe ja väritys olivat kovasti mieleeni!

Jälleen kerran mietin, miksi omat keskeneräiset projektini eivät koskaan valmistu. Olen pitkään keräillyt materiaaleja kortteja varten, mutta tuntuu muka hankalalta keskittyä niiden näpertelyyn kaiken muun keskellä, vaikka tiedän nauttivani kaikenlaisesta paperiaskartelusta huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi ompelusta, jonka koen puutteellisten taitojeni vuoksi erittäin työlääksi. Nukkekotinäpertelykin on suurimmaksi osaksi suunnitteluasteella. Sitä on niin hauska suunnitella! Alla olevan nukkekotikirjan kaupoista, kahviloista ja ravintoloista löysin Lontoon matkalta (Dolls' House, Shops, Cafés & Restaurants, tekijänä Jean Nisbett). Kirjasta ei valitettavasti löydy ohjeita suoraan kirjakahvilaa varten, mutta ideakuvista löytyy sekä antikvariaatti että useanlaisia kahviloita. Kirja on jo muutaman vuoden vanha. Mitään todella kivaa nukkekotikirjaa en ole vielä käsiini saanut, jatkan etsimistä!

2008-04-03T12:47:00.000-07:00

Omanapaiset ajatukseni eivät muuten suinkaan ole vaaleanpunaisia, kuten joku tuli edellisen postauksen kommenteissa epäilleeksi. Ne ovat ehdottomasti vaaleansinisiä! Jokainen, joka on seurannut blogiani, tietää sen. Hah hah, anteeksi, en voinut vastustaa. Se oli minusta ajatuksena äärettömän hauskaa. Kieroutunut huumorintaju koitunee vielä joskus kohtaloksi. Vakavasti puhuen, vaikka ajattelen värejä ehkä luvattomankin paljon, kolmen pojan äitinä ja yrittäjänä pieni pääni (se on pieni, sopivia hattuja on vaikea löytää) on täynnä monenlaisia sekavia ajatuksia, joita en kuitenkaan katso tarpeelliseksi kertoa julkisessa blogissa. Tässä blogissa yritän keskittyä sisustamiseen ja sisustuskirjoihin. Postausteni aihepiiri on äärimmäisen rajattu, eikä missään mielessä anna realistista kuvaa elämästäni. Blogeja, kuten monta muutakaan asiaa internetissä, ei muutenkaan kannata ottaa liian vakavasti.

Pinkin ja vihreän yhdistelmä, joka näytti niin kovin makealta, ei jaksanut innostaa kovin kauaa. Vaaleansininen on ehdottomasti minun värini! Yleensä yhdistän siihen valkoisen eri sävyjä, tässä postauksessa myös vähän punaista, mutta sitä on kotonani vain pieninä määrinä.

Joskus joku kyseli mitkä ovat sisustuskirjojen top 10 suosikkiani. Olen yrittänyt miettiä asiaa. On todella vaikeaa valita niin monta kirjaa järjestyksessä erilleen muista. Kaksi ehdottominta suosikkia on helppo sanoa. Mietin, kumman asettaisin ensimmäiselle sijalla. Vaikka Jane Cumberbatchin Pure Style Living on lähimpänä omaa tyyliäni, valitsen silti ehdottomasti ykköseksi Cath Kidstonin Vintage Stylen. Ajattelen nimittäin Cath Kidstoniakin aivan luvattoman paljon. Toivottavasti Cath olisi mielissään jos tietäisi. Kakkossijan kirja on sitten Pure Style Living. Kolmosta en oikein enää osaa suoralta kädeltä nimetä. Pidän kovasti tanskalaisten Doris Elmquistin ja Birgitta Wolfgangin sisustus- ja joulukirjoista. Myös Paumesin värikkäät pienet sisustuskirjat ovat suosikkejani japaninkielisyydestä huolimatta. Keittokirjaosastolla Tessa Kiros taitaa olla suosikkejani. Hm, vaikea laittaa kirjoja järjestykseen, arvioon vaikuttaa niin päivä, sää kuin mielialakin.

Jostain syystä en ole kovinkaan innostunut laittamaan blogiini lasten kuvia. Mutta jos elämän keskipisteestä on kysymys, niin ei voi kirjoittaa postausta viittaamatta lapsiin. Valitsin jokaisesta kolmesta aika vanhat kuvat, jotta kenenkään kolmesta ei tarvitsisi nolostella. Kaikki kolme kun ovat eri ikävaiheissaan olleet niin samannäköisiä, että on vaikea erottaa kuka on kuka. Tällä hetkellä kuopus on neljä vuotta vanha. Valokuvia valitessa unohduin tutkimaan kuvia pitkäksi aikaa. Kuvien yleisväri oli muuten useimmiten vaaleansininen. Voi kun ne on niin pieniä noissa kuvissa! Ja voi miten nopeasti aika rientää!

2008-03-28T05:25:00.000-07:00

En osaa päättää, mitä väriä haluaisin nyt eniten ympärilleni. Olen koko viikon ollut innostunut vihreän ja pinkin yhdistelmästä. Jalohortensian oksa on haalean vaaleanpunainen. Voimakkaamman pinkin koiran olen joskus saanut vaihtarina Kristinalta. Se taisi olla ensimmäinen vaaleanpunainen asia mitä kotiimme tuli, ja sen perässä samaa väriä on tullut ripauksina lisää.

Prinsessaleivokset ja aleksanteripalat ovat ihan lähikaupasta. Perhe tuomitsi leivokset nopeasti liian makeina. Aion tehdä lisää makeaa sunnuntain jälkiruuaksi, sillä sain jo pääsiäiseksi vinkin persikkaisesta marenkirahkakakusta. Pääsiäinen on vietetty, joten tällä kertaa käytän kakkuun vadelmia.

Ruuaksi valitsin Apples for Jam -kirjasta uunikanan ohjeen. Olen tehnyt vastaavaa sitruunalla, timjamilla ja valkosipulilla maustettua kanaruokaa aiemminkin, ja ohje on ollut takuuvarma. Leivontareseptikin löytyi helposti uusimmasta Country Living -lehdestä. Banaanikakut on jonkinlainen heikkouteni. Jokaista vastaantulevaa reseptiä on pakko kokeilla. Tästä ruuanlaittoinnostuksesta saamme muuten kiittää Annua, joka hiljattain postasi ruokataloutensa uudelleenorganisoinnista. Hupsista, tajusin, että meillä on syöty viime viikkoina eineksiä enemmän kuin laki sallii. Tänä viikonloppuna laitetaan kunnollista ruokaa. Oikein hyvää viikonloppua!

2008-03-12T06:20:00.000-07:00

Saatoin luvata postausta näistä uusista kirjoista jo kaksi viikkoa sitten! Se ei vaan ole oikein onnistunut. Kärsin mitä ilmeisemmin jonkin asteisesta bloggaajan jumituksesta. Postauskelpoisia lauseita on hyvin vaikea saada aikaiseksi. Joten tässä ihan pikainen katsaus siihen mitä sitten joskus (kun pystyn muodostamaan lauseita) on luvassa. Pääsiäislomakin saattaa auttaa asiaa.

Tykkäsin kovasti Anita Kaushalin kirjasta Home joka näkyy yläkuvassa ja avattuna myös alempana. Se ei ole pelkästään sisustuskirja vaan enemmänkin lifestyle-kirja. Tyyli on mukavan pelkistettyä ja siistiä, mutta kuitenkin kulunutta, monikerroksista ja lapsiperheelle sopivaa. Kansi ei tee kirjalle ollenkaan oikeutta, ja kun sen avaa, niin yllättyy iloisesti kuvista ja miellyttävistä mattapintaisista sivuista. Kirja jakaa kodin perheen toimintojen perusteella, ja herättää paljon ideoita ja ajatuksia. Tätä aion lukea lomalla!

Hilary ja Alex Hemingwayn kirja Picnics (alapuolella avoinna) jää odottamaan kesäisempiä säitä. Se on kuvateos, joka tarjoaa ideoita eväsretkien järjestämiseen. Siellä täällä mukana on pieni resepti tai valmiita idealistoja. Varmasti inspiraatiota antava kirja, jota aion tutkia ajatuksella kun on sopiva hetki. En vielä tänä viikonloppuna. Piknik-kirjan alta pilkistää The River Cottage Family Cookbook. On ihana ajatus että lapset saisi mukaan ruuanlaittoon ja siitä voisi tehdä perheen yhteisen hetken. Ruokaa laitettaisiin rakkaudella ja ajan kanssa, ja sen jälkeen se maistuisi kaikille. Jos ei tämän kirjan avulla onnistu niin ei sitten minkään. Erittäin mielenkiintoinen kirja, sisältää paljon luettavaa ja varsin maanläheisiä (kirjaimellisesti) reseptejä. Jonossa on myös edelleen lukematta Nigellan How to Be a Domestic Goddess. Sellainenkin haluaisin olla. Ja onnistunkin vielä joskus kun jaksan uskoa (ja kunhan vain ehtisin kirjan lukea ja tutkia).

Sisustuskirjarintamalla onkin vähän hiljaisempaa. Gail Abbotin Living with Light on skandinaavista sisustustyyliä. Vaaleaa, valoisaa, siistiä ja seesteistä. Kaunista, mutta ei niin utuisen vintagemaista kuin mitä sisustuslehti Vakre Hem tarjoaa (avoinna kirjan alla). Kirjaa olen lukenut, mutta lehti on vielä lukematta, kunhan pikaisesti selasin. Luen sitä(kin) viikonloppuna. Kuten myös muita pinossa olevia lehtiä. Matkalta löysin muutamia, joita ei ole helposti Suomessa tarjolla. Martha Stewartin Blueprint oli esimerkiksi pienoinen pettymys, odotin siltä paljon enemmän. Myös uudet RYC-neulekirjat olivat tällä kertaa lievä pettymys. Niiden stailaaja oli vaihtunut ja ilme erilainen kuin ennen. Rakastin niiden vanhaa tyyliä ja ilmettä, uusi on ihan kiva sekin, mutta ei samalla tavalla sykähdyttävä. Täältä näkee vähän esimakua. Inspiraatiorintamalla on runsaudenpula, jätän nukkekotikirjat nyt suosiolla myöhempää tarkastelua varten. Nukkekotiprojekti on nyt muutenkin ollut pikkasen jäissä kaiken muun keskellä.

Tapasin muuten pari bloggaajatoveria, Outin ja Matroskinin . Oli todella mukavaa, ja tunsin inhottavan piston sydämessä siitä, että olen jättänyt blogini heitteille ja antanut kiireen vallata elämän. Siihen tulee vielä muutos, aloitan jo tänään. Oikein hyviä pääsiäispyhiä kaikille!

2008-03-03T12:30:00.000-08:00

Matkalla oli kivaa. Tykkään Lontoosta, se on iloinen ja lämminhenkinen kaupunki, ei liian tyylikäs tai liian taiteellinen. Se on värikäs, ja sieltä löytää helposti kaiken mitä haluaa. Siellä ei voi olla muuta kuin hyvällä tuulella. Kuten huomaatte, Mika oli matkan kohokohta. Olen aivan lumoutunut Mikan uskomattomasta äänestä, ja konsertti oli kaikin puolin hieno. Ymmärsin muuten juuri, etten kirjoita blogiani enää anonyyminä, ja tällainen Mika-rakkauden julistaminen saattaa viedä vakavahenkisen yrittäjän uskottavuuttani. Vieköön, teeskenteleminen on tylsää. Valitsin kuitenkin tuollaisen hillityn ja aikuismaisen kuvan tuohon yläpuolelle.

Toinen suuri ihastus oli Cath Kidstonin putiikki Covent Gardenissa, jossa myös vierailimme. Hyvä on, tunnustan, jossa vierailimme KAHDESTI. Aivan ihana kauppa!!! Ulkoeteiseen oli kätevästi asetettu penkki uupuneille aviomiehille, jotta he saattoivat istuskella ja lepuuttaa jalkojaan. Jotain pientä tarttui mukaankin, lähinnä vaatetta ja kenkiä. Sellaisia asioita, joita en itse myy Ihanassa. Mutta, monia näkemistäni tuotteista on tulossa Ihanaankin. Ensimmäinen erä saapui tänään! Laitan sen myyntiin heti kun saan tuotteet kuvattua ja sivuille.

Lontoossa tuli poikettua myös muutamassa kirjakaupassa. Jokusen kivan löydön tein, postailen niistä sitten erikseen ajan kanssa. Lauantaina vietimme leffa-päivää, sellaiseen on harvoin lapsiperheessä mahdollisuutta. Katsoimme tämän. Jotain oleellista taisi mennä elokuvan hienouksista ohi sekä minulla että miehellä, sillä jälkikäteen oli pakko tekstata leffafriikille ystävälle ja esittää hämmentyneitä kysymyksiä. Elokuvavalinta oli kuitenkin selvä, sillä mies väitti Sweeney Toddia tuossa ympäristössä liian extreme-kokemukseksi jonkun herkälle mielenlaadulle. Oli varmasti oikeassa. Mikä lie mielenhäiriö tuli kun edes ajattelin asiaa. Tällä viikolla onkin nyt matkan jälkeen paljon töitä, kirja-arvostelut menee viikonloppuun. Mutta pari aika kivaa kirjaa on nyt luettavana!

I just love London. It is a cheerful and welcoming place. We had so much fun on our trip. We went to see Mika at Carling Academy Brixton. It was perfect, he has amazing voice and I like his colourful style so much. And we visited Cath Kidston shop in Covent Garden, twice. Such a lovely place, I had dreamed about visiting her shop for years! Yes, I bought a dress and wellies, and a bag for my laptop. Something like that. I visited also a few book stores and found some books. I blog about them as soon as I can, I have quite a lot work to do this week.

2008-02-26T01:32:00.000-08:00

Ulkona on kevät, aurinko paistaa!! Kevätaurinko paistaa aina aivoihin asti ja paljastaa kaiken (kiitos Jaanalle ilmaisusta, en pääse eroon siitä...). Onneksi ikkunat ovat puhtaat. En ole tosin itse pessyt, en ole ikkunanpesijätyyppiä ollenkaan. Kaikenlaista muuta pesen kyllä mielelläni, pyykinpesu on mielipuuhaani. Omapesemäni ikkunat ovat aina kummallisen läikikkäitä ja viirullisiä. Kevätsiivous on sisältänyt myös sohvien päällisten vaihtoa, uusia tyynyjä ja pöytäliinoja. Siivoukselle oli muutakin syytä kuin kevätaurinko. Viime viikolla kaksi erittäin mukavaa toimittaja-ja valokuvaajasiskosta olivat tekemässä Ihanasta juttua, ja ottivat muutaman valokuvankin. Kerron jos ja kun juttu pääsee lehteen saakka.

Yläpuolella olevat kengät ovat ensimmäiset juhlakenkäni, jotka ovat saaneet paikan lipastolta. Alakuvan kengät hankin viikonlopun tulevaa matkaa varten. Anteeksi että olen niin tohkeissani, tämä on ensimmäinen matka, jonka teemme miehen kanssa kahden lasten syntymän jälkeen (eli noin kymmeneen vuoteen). Siksi erityiset kengätkin. Saatoin tosin innostua liikaa, vielä ei taida olla kevätkenkien aika. Olemme aiemmin olleet kerran yhden yön poissa kotoa, ja se sujui hienosti, joten ihan luottavaisin mielin lähdemme. Tuossa valokuvassa nuo vihreät kengät näyttävät eri värisiltä kuin jakku, mutta ne ovat luonnossa tismalleen samaa väriä, uskokaa. Matkaa varten olen merkannut karttaan lukuisia eri kirjakauppoja, ja aion käydä kaikissa. Olen lukenut viime aikoina aika vähän lehtiä, mutta kevään Marie Claire Idées on ilmestynyt, sain omani tänään, ja vaikuttaa pitkästä aikaa todella kivalta ja idearikkaalta numerolta. Isovanhemmat saapuivat tänä iltana, joten bloggaan seuraavan kerran vasta ensi viikolla. Oikein mukavaa loppuviikkoa!

I have been doing a spring cleaning. I had two very nice ladies visiting last week, they are writing an article about my shop Ihana Living for a magazine. They took also a few photos in our house. I let you know if it will be published.

I am travelling to London on Thursday with my husband. It is our first trip (just two of us) after our kids were born (almost ten years ago), so I am really looking forward it. I even bought new shoes for our trip, the green ones! I found also gorgeus pink ones, but I couldn't figure out a suitable occasion for them so I didn't buy them. In London we are going to visit book stores and sit in cafés, and DH takes me to see my favorite singer. I know, I am too old for a pop concert, but I simply don't care, lol.

2008-02-12T02:33:00.001-08:00

Olen ollut huono, huono bloggaaja! Lupaan parantaa tapani ja päivittää useammin. Olen myös kiireen vuoksi lueskellut muiden blogeja huomattavasti epäsäännöllisemmin kuin ennen. Siihenkin tulee muutos. Tämä(kin) viikko on meidän perheessä mennyt sairastaessa. Keskimmäinen on ollut kovassa kuumeessa, ja oli tänään ensimmäistä päivää päiväkodissa tällä viikolla. Päiväkodin ovessa oli huolestuttavan pitkä lista lasten keskuudessa jylläävistä taudeista, "päiväkodissa on liikenteessä influenssaa, vatsatautia, silmätulehdusta, kurkkutulehdusta... " En edes muista kaikkea. Ei enää yhtään niistä meille, eihän, vatsatauti oli jo edellisellä viikolla!

En ottanut edes ystävänpäivää täällä blogissa vastaan sille sopivalla lämminhenkisyydellä, mutta näin jälkikäteen olisi tarjolla kakkukahvia päivän kunniaksi. Laitan tämän erittäin nopsan ohjeen myös tähän alle mukaan, jos joku haluaa kokeilla:

Banaanikakku

150 g rasvaa
2 dl sokeria (ainakin osittain mielellään tummaa)
2 munaa
3-4 kypsää banaania soseutettuna
4 dl jauhoja
1 reilu tl leivinjauhetta
1 reilu tl kanelia
1 dl hasselpähkinärouhetta

Vatkaa ainekset perinteisessä järjestyksessä sekaisin. Jos et halua käyttää sähkövatkainta, käytä pehmeää rasvaa. Paistetaan 180 asteessa noin 50 minuuttia. Tämä banaanikakku on erittäin yksinkertainen ja nopea tehdä välipalaksi! Olen yhdistellyt ohjeen parista eri banaanikakkureseptistä, ja sitä voi aina mukailla tarpeen vaatiessa.

Tiedän, että kirjaesittelyt ovat viime aikoina olleet vähissä. Olen säästellyt hankkiakseni kirjoja parin viikon kuluttua "työmatkalla". Eikö matkaa voi jo työmatkaksi kutsua, jos aikoo käydä ainakin kymmenessä eri kirjakaupassa? Se käy työstä, joten aion kutsua. Olimme muuten White countryn Outin kanssa Annan haastattelussa viime viikolla. Jos juttu toi tänne uusia vierailijoita, niin lämpimästi tervetuloa! Ensi viikolla tehdään vähän erilaista juttua, siitä lisää seuraavalla kerralla! Oikein hyvää viikonloppua!

2008-02-07T04:08:00.000-08:00

Jokainen, joka on joskus tätä blogia lukenut, on huomannut suunnattoman innostukseni virkattuihin peittoihin. Ne näyttävät niin kodikkailta, lämpimiltä ja iloisen pirteiltä. Valitettavasti kärsivällisyyteni ei oikein ikinä tunnu riittävän peiton virkkaamiseen. Jaksan tehdä muutaman palan, sen verran että niistä saisi nuken peiton tai tyynyn, jos ne jaksaisi ommella yhteen (en tosin jaksa nähdä ompelun vaivaa nukenpeiton takia), mutta kärsivällisyyteni ei ikinä riitä sellaiseen isoon kunnon peittoon, joita näkee käsityöblogeissa. Yllä olevat kuvat ovat vanhoista käsityö-ja sisustuskirjoistani. En ole viime aikoina ehtinyt kovinkaan paljoa tutkimaan niitä, joten ideat tuntuivat taas uusilta. Alla oleva torkkupeitto on siis valmiina hankittu, mutta käsintehty, ja näyttää kotikutoiselta.

Laitoin torkkupeiton televisionurkkaan, jossa sitä on mukava käyttää elokuvia katsellessa tai lukiessa. Kuopus on innostunut nyt muumeista. On hauskaa, kun nelivuotiaalle voi lukea jo kunnon kirjoja, joista aikuinenkin nauttii. Tykkään toki lukea kuvakirjojakin, mutta välillä niihin kyllästyy kun samaa kirjaa luetaan kerta toisensa jälkeen. Kuopus miettii muutenkin nyt paljon asioita. Kuten että "kohta on pitkä aika", etenkin kun äitiä odottaa lukemaan. Ja "kolme taas on vähän", varsinkin jos kysymys herkkuannosten määrästä. Kunnon lastenromaaneihin ei ikinä kyllästy. Keskimmäisen kanssa luetaan vuorotellen seikkailukirjoja ja paatoksellisen nostalgisia Anni Swanin kirjoja, ja kuopuksen kanssa on nyt sitten menossa muumi-maraton.

Muumit tuovat mieleen tilanteita elävästä elämästä. Eilen samastuin kaikkia mahdollisia onnettomuuksia pelkäävään Vilijonkkaan, joka lopulta vapautui peloistaan sekä kaikesta ylimääräisestä materiasta kohdatessaan oikean onnettomuuden, ja todetessaan, ettei se vetänyt vertoja hänen kuvitelmilleen. Muumeissa ihailen aina eniten Muumimammaa. Muumimamma ohjaa perheen elämää rauhallisella ja järkevällä tavallaan haluamaansa (ja varmastikin ehdottomasti oikeaan) suuntaan siten, että juuri oikealla hetkellä osaa antaa periksi, ja jättää Muumipapalle itsekunnioituksen ja kuvitelman perheenpään roolista (kyllä rakkaani, aivan kuten sanot). Muumimamma myös hoitaa ja hoivaa kaikki kuntoon, mutta antaa Muumipeikolle tilaa leikkiä tarpeeksi vaarallisesti ja seikkailuja kokien. Muumimamma tekee kodista kauniin ja kodikkaan, ja suhtautuu sisustamiseen sille sopivalla tyyneydellä( Ei haittaa vaikka menetimme niin rakkaan salongin kaluston, haluaisinkin seuraavaksi kirjavat päälliset).

I wish I were patient enough to crochet a lovely blanket, but I don't think so. So that's why I bought a hand made crocheted blanket. It is warm and cozy, and I am going to use it while reading. My youngest son loves Moomin-novels, and I love to read them loud to him. We have had very nice moments with Moomins lately.

2008-02-05T12:15:00.000-08:00

Viikonloppuna paistoi aurinko! Sitä ei ole viime aikoina turhan usein tapahtunut. Sen takia vaan leikin kameran kanssa ja otin muutamia kuvia. Tai otin itse asiassa aika paljonkin kuvia, mutta laitan nyt tähän muutaman välipala-aiheisen ihan vaan väriksi. Paistettiin lasten kanssa lettuja.

Sisustusaiheisten kuvien ottamisesta ei valitettavasti ole tullut mitään, tasainen sotku on levinnyt ympäri taloa jokaista nurkkaa myöten. Nyt siitä tulee loppu, koti on laitettava kuntoon ennen kuin kevätaurinko paljastaa kaiken. Sain kauppaan uusia kukallisia kankaita (eivät ole vielä myynnissä, mutta laitan heti kun ehdin), joten oma kotikin saa uudet vahakankaat ja tyynyt heti ensi viikolla. Siihen asti vaan siivotaan. Yritetään kestää kurja sää!

2008-01-28T13:05:00.000-08:00

Koen niin paljon hauskemmaksi leipoa pikkuherkkuja kuin valmistaa kunnon aterioita, että ihastuin heti tähän kuvissa olevaan kirjaan Sweet and Savoury bites, The Snack-Time Recipes You Must Have, tekijänä Jane Price. Ja tämähän on tietysti perheenäidille ihan väärä politiikka, kun tällaisten välipalaherkkujen valmistaminen on kaikin puolin epäterveellistä ja ei-toivottua, ja liikenevän ajan voisi käyttää kunnon ruokareseptien opetteluun. Mutta ei tällä kertaa, meillä syödään edelleen makaronilaatikkoa, kasvissosekeittoa ja vastaavia ruokia, ja käytän aikani ja voimani tehdäkseni New York cheece cakea tai citrus biscuitseja. Rehellisesti sanottuna hankin kirjan kuvien takia. Rakastan keittokirjoja, joissa on kauniit ja harkitut kuvat. Tässä on, ja jokainen aukeama tarjoaa uuden kattausidean, sivuja on 250. Toistaiseksi olen nauttinut vasta kuvallisista antimista, ja leivonta on keskittynyt pullan leipomiseen, kun tuli edellisessä postauksessa niin luvattua.

Olen saanut pienen pakkomielteen noista kuvissa esiintyvistä värillisistä lusikoista. Tiettyjä ruokia vaan pitää syödä tietynvärisellä lusikalla. Omenavaniljarahkaa on aivan pakko syödä turkoosilla lusikalla, sillä turkoosi sopii niin kauniisti yhteen vaniljan kanssa. Vadelmasosetta syön pinkillä lusikalla, en oikein tiedä minkä muun ruuan kanssa pinkki kovin hyvin sopisi. Kun laitan lapsille kaakaota, sinisessä Tuutikki-mukissa täytyy olla oranssi lusikka ja vihreässä Pikku Myy -kupissa punainen. Erittäin oleellisia yksityiskohtia.

Pian on taas ystävänpäiväkin. Se näkyy lähinnä muutamien lehtien kansissa. Katsotaan jaksaisiko sen ympärille jotain blogiteemaa tänä vuonna kehittää. Kuvassa olevassa lehtipinossa ei ollut mitään aivan erityistä, mutta eilen tuli postilaatikkoon ensimmäinen numero tilaamastani Vakre Hjem & Interiör -lehdestä. Suosittelen lämpimästi tilaamaan sen, sillä lehteä on vaikea löytää suomalaisista kirjakaupoista. Tammikuun numero oli taas erittäin kaunis lehti, josta riittää iloa pitkäksi aikaa!

2008-01-20T08:04:00.000-08:00

Se on taas tulppaaniaika, tiedättekö. Tulppaanit ovat ihania, mutta yritän pysyä kohtuudessa ja olla laittamatta niitä kuviin turhan usein. Tammikuu on alkanut kovin kiireisesti. Kevään uudet mallistot ovat ilmestyneet tai ilmestymässä, ja olen perehtynyt niihin kaupan tarpeita varten. Sitten en olekaan oikein ehtinyt tehdä mitään muuta, ja kaikki luovuus on ihan hukassa. En ole lukenut yhden yhtään kirjaa, ja vain selannut muutaman lehden. Ei ole oikein mitään sanottavaa sisustusasioiden tiimoilta juuri nyt, mutta aion ottaa viikonloppuna kaiken vahingon takaisin, ja lukea kaiken mahdollisen inspiraation mitä on odottamassa. Lapsetkin vähän jo vihjailevat, että äiti ei ehdi tekemään mitään kivaa. Sen takia meillä leivotaan tänään pullaa. Teen ison taikinan, ja laitan lapset leipomaan kaiken, osaavat jo mainiosti, minä vain avustan. Useimmat taitavat tehdä pullataikinan vähän kuin lettutaikinan, periaatteella kaadetaan jauhoja kunnes taikina on sopiva. Ei meillä. Meillä tehdään pullataikina tarkalleen aina saman ohjeen mukaan, jotta tulee tismalleen sopivaa. Laitan sen tähän jos joku haluaa kokeilla. Ohje on Valittujen Palojen vanhasta leivontakirjasta Kodin suuri leivontakirja lähes 15 vuoden takaa.

Perinteinen kotipulla

5 dl maitoa
kuivahiivaa ohjeen mukaan
2 tl suolaa
2 dl sokeria
(haluttaessa kaardemummaa)
12-14 dl vehnäjauhoja
200 g margariinia

Taikina tehdään rakkaudella lämpimistä aineksista ja laitetaan kohoamaan liinan alle vedottomaan paikkaan. Jätä taikina pehmoiseksi ja laita lisää jauhoja leivontavaiheessa jos on tarpeen, niin pullista tulee mukavan pehmoisia. Leivotaan kanelikierteiksi ja lisätään taikinan väliin reilusti rasvaa, kanelia ja sokeria. Avainsana on reilusti, muuten ei maistu miltään. Nämä ovat lasten mielestä hyviä, itse en ole koskaan maistanut, kun en vehnää voi syödä. Tuoksuvat taivaallisilta joka tapauksessa. Mukavaa loppuviikkoa kaikille, sisustusasiaa sitten seuraavalla kerralla!

2008-01-10T04:48:00.000-08:00

Ensinnäkin, ihan hirmuisesti kiitoksia kaikista kivoista kommenteista mitä jätitte liittyen nukketaloon! Välitän kehut isälle, minähän en ole tehnyt talon suhteen vielä mitään. Paitsi haahuillut pitkin sopivia nettikauppoja, ja yrittänyt löytää sopivia kalusteita. Hankintalistalla on ihan ensiksi vanhanaikainen kassakone sekä uuni, jotka löytyvät kohtalaisen helposti. Mutta muuten kalusteiden löytäminen onkin vaikeaa. Päässäni on aika tarkat mielikuvat siitä mitä haluaisin, ja on vaikea löytää juuri oikean näköisiä kalusteita hahmoista puhumattakaan. Metallisängyn tulisi olla valkoinen, kuten myös kirjoituspöydän. Haluaisin kirjoituspöydän olevan vanhanaikainen, mutta ei kustavilainen, vaan pikemminkin sellainen vintage-tyyppinen. Jopa oikeanlaisten koirien löytäminen on tavattoman vaikeaa! Nyt tiedän kuitenkin naisnäyttelijän, jonka näköinen ajattelin Helenin olevan, hän on Julianne Moore. En löytänyt hänestä nyt kuitenkaan ihan oikeanlaista kuvaa linkitettäväksi.

Viime postauksen kommenteissa tuli esille kysymys, kuinka säilytän kirjoja. Hah, tuokin onkin hieman ongelmallinen asia. Periaatteessa suurin osa kirjoista meillä on työhuoneessa lasiovellisten hyllyjen takana, jotta ne eivät keräisi niin paljon pölyä. Sinne ei kuitenkaan mahdu kaikki kirjat, ja muutenkin jokaisella perheenjäsenellä tuntuu olevan huono tapa jättää kirjoja pinoihin minne sattuu ympäri taloa. Itse olen kerännyt valikoiman sisustus-ja käsityökirjojani makuuhuoneessa olevaan kaappiin, josta niitä löytää helposti iltalukemiseksi. Kaapin alaosassa on sitten pinoissa suosikkilehdet (lähinnä tanskalaiset Isabellas ja BoligLiv, englantilainen Country Living, Marie Claire Idées jne). Suurinta osaa sisustuslehdistä säilytän kellarissa isossa kaapissa, ja työhuoneessa on muutama hylly varattyna sisustus-ja puutarhakirjoille. Lempikeittokirjat ovat keittiössä tyrkyllä reseptien kokeilua varten. On kauniin näköistä kun kirjat on järjestelty väreittäin, mutta itse en ikinä löytäisi oikeaa kirjaa silloin kun haluan. Sen takia kirjat ovat meillä suurin piirtein aihepiireittäin.

First of all, thank you so much for your nice comments regarding my new doll house! I'll let you know if I make any proggress. Someone asked me how I keep my books. I keep most of my books in my study behind glass doors, but I have put a few of them in my bedroom (above) so I have always something to read before I go to bed. I think I should have books about doll houses.

2008-01-03T04:00:00.000-08:00

Joulua vietettiin rauhallisesti ja mukavasti. Maalla saatiin taas luistella liukkaalla järvenjäällä kuutamon valossa, ja lasten iloksi pohjoisessa satoi lunta, ja lapset pääsivät lumiukon tekoon. Mukavaa oli myös tavata perhettä ja ystäviä. Arvaatteko muuten, kuka onnen tyttö sai isältään joululahjaksi nukkekodin? Minä! Se on minusta tosi hieno, kiitos isä!! Talon alakertaan tulee kirjakahvila, ja kahvilan pitäjä asuu kahdessa muussa kerroksessa. Keskikerrokseen tulee keittiö-oleskeluhuone, ja yläkertaan makuuhuone ja tila työpöydälle. Toistaiseksi talon seinissä on vain pohjamaali, mutta en halua tehdä mitään hätiköityä ja tapetoida tai maalata taloa. Alakerran kahvilassa on isän tekemät kalusteet, ja sinne aion ensi töikseni hankkia vanhanaikaisen kassakoneen. Suuri päätyhylly on varattu kirjoille ja seinän vieressä oleva matala taso leivoksille ja kakuille. Keittiöön tulee jokin yksinkertainen keittiötaso uuneineen ja makuuhuoneeseen valkoinen metallisänky, lipasto ja paljon kirjoja. Kalusteita aion hankkia hiljalleen, jotta niitä olisi mielummin liian vähän kuin liian paljon. Toistaiseksi ainoat hankintani ovat sinipilkulliset Porvoon Riimikosta ostetut teeastiat. Yläkuvassa lipastonkulmalla olevat oikeat kirjat kertovat Helene Schjerfbeckistä, sain joululahjaksi yhden lisää.

Koska talo ei ole tarpeeksi suuri lapsiperheelle, sen asukas on mies nimeltään Oliver. Oliver pitää talon alakerrassa kirjakahvilaa, mutta päätyökseen hän ostaa, myy ja välittää vanhoja kirjoja. Monet Oliverin kautta kulkevista kirjoista ovat arvokkaita keräilykappaleita. Tunnustan, että ulkoisesti Oliver muistuttaa hieman elokuvan Yhdeksäs portti päähenkilöä, mutta luonteeltaan hän ei ole lainkaan oman edun tavoittelija vaan kiltti, älykäs ja erittäin huumorintajuinen. Oliverilla on seuranaan kaksi koiraa, Sergei ja Valeri, jotka ovat saaneet nimensä kuuluisien venäläisten jääkiekkoilijoiden mukaan (Valerin veli Pavel olisi saattanut olla pelaajana ansioituneempi valinta, mutta valitsin omavaltaisesti Valerin, koska se on kaunis nimi). Koirat ovat jotain siroa mutta urheilullista rotua, ehkä whippettejä? Talon sisustuksesta aion tehdä sen verran simppelin, että se sopii miehiseenkin makuun.

Kirjakahvilan vakioasiakkaita ovat mm. eläkkeellä oleva tuomari, joka keräilee rikoskirjallisuutta, sekä naapuritalossa hattukauppaa pitävä kaunis Helen, joka pukeutuu pitkiin kävelypukuihin ja pitää muodin historiasta kertovista teoksista ja lukee kaikenlaisia romaaneja. Helenillä on pitkät punertavat hiukset, ja hän muistuttaa erästä tunnettua näyttelijää, jonka nimeä en valitettavasti saa nyt päähäni. Kolmas kahvilaan liittyvä hahmo on Oliverin ystävä Erik, joka pitää naapurustossa pientä herkkukauppaa ja valmistaa kaikki Oliverilla myynnissä olevat kakut ja lounaspiiraat. Erik on miellyttävä ja lempeä ja tietysti loistava ruuanlaittaja, mutta hänen ulkoista esikuvaansa en ole vielä päättänyt. Haluaisin että talossa asuisi miniatyyrihahmoja, mutta sopivia voi olla vaikea löytää! Aikuisten nukkekotiharrastuksen ensisijainen tarkoitus taitaa tosin olla keräily ja tarvikkeiden näpertely, enkä ole varma onko suotavaa kehittää talon ympärille tällaista mielikuvitusmaailmaa. Mieleni tekee jo suunnitella Oliverille seuraavaa kirjojenmetsästysmatkaa, ja mietin kuka hänen koiriaan ja kahvilaansa hoitaa sillä aikaa. Urheilulliset koirat tarvitsevat paljon liikuntaa. Pidän erityisesti talon vihertävästä katosta ja ikkunan puitteista, sisältä talosta tulee vaalea ja yksinkertainen. Kuvien laatu on valitettavasti huono, kun päivä oli taas niin harmaa ja valoton.

I got this cute dollhouse as a Christmas present from my father. I love it!! He had also made a few pieces of furniture for it, but only stuff I have bought myself are blue and white polkadot teacups. I am going to decorate the ground floor as a book cafè, and it will be hosted by Oliver who lives upstairs and buys and sells antique books. Oliver looks a little bit like Johnny Depp in the Ninth Gate, but he is not selfish at all but intelligent and kind man. He has two dogs, Sergei and Valeri, both named after Russian hockey players. There have to be customers in the book cafè, of course. One of them is a retired judge, who is interested in criminology. There is also beautiful Helen, who lives next door and is a milliner (is that a right word, I found it from a dictionary?) and loves fashion and fashion history. And of course there is Erik, who has a delicatessen in a neighborhood. He is a very pleasant and gentle man who makes wonderful food (he makes all pies and cakes for Oliver's cafè too).

I know!! I should be just decorating the house and not make up all these stories...It is too much fun, lol. I want to think very carefully before I make any changes or paint or put any wall papers, and I want to keep my doll house quite simple. But I have no ideas where I can find suitable little characters for my doll house!

2007-12-20T01:25:00.000-08:00

Tällä kertaa Kirjakahvilassa ei ole uusia kirjoja esiteltävänä, mutta muutama kirjapino näkyy kuvissa olevan. Niitä vain kasautuu, ne leviävät ympäri taloa! Vietämme joulua sukulaisissa, joten joulu näkyy kodissamme tällä hetkellä vain kukissa ja kynttilöissä. Niiden kera toivotan kaikille Kirjakahvilassa vieraileville ihanaa ja rauhallista joulua, ja onnea tulevalle vuodelle 2008. Tavataan taas ensi vuoden puolella uusien kirjojen parissa!

Edit: Kirjakahvilassa oli muuten ylittynyt jo 100 000 kävijän raja!! Kiitos ihan hirmuisesti kaikille visiiteistä!!

I just want to say thank you for visiting my blog and leaving kind comments. Thank you!! And I wish you all Merry Christmas and a Happy New Year. I'll be back after a couple of weeks.

2007-12-12T03:35:00.000-08:00

Nyt kyllä kaipasin jotain vaaleampia värejä joulunpunaisen tilalle. Uusin Coast-lehti on kuvassa ihan vaan sen takia, että siinä oli mielettömän ihana ja kaunis kansi. Itse lehdessä ei ollut tällä kertaa mitään niin kummoista, paitsi niitä unelmaisia taloja Englannin rannikolta. Ottaisin sellaisen mielelläni. Alakuvissa on Stephanie Hoppenin kirja White on White, jonka löysin myös Akateemisestä viimeksi siellä käydessäni. Kirja oli hintaansa nähden hyvä ostos, mutta ei mitenkään yllä Atlanta Barttletin kirjan At Home with White tasolle. Kirjassa on kivoja sekä puhtaan että romanttisen tyylin yksityiskohtia, mutta puhtaan tyylin ystäville suosittelen edelleen Jane Cumberbachin klassikkoa Pure Style Living, johon tämän tyyppisiä kirjoja vertaan. Kirja on löydettävissä mm. täältä. Tuo jälkimmäinen kirja on siis edelleen ehdoton suosikkini, vaikka on jo vuosia vanha kirja.

Alimmaisessa kuvassa pieni näyte Hoppenin kirjasta. Väritys on kaunis, mutta huonekalut ehkä turhan romanttiset mieleeni. Seesteistä joka tapauksessa. Pikainen postaus taas, tää lähtee kohta mökille. Ottaa mukaan luistimet ja elokuvan Pieni suklaapuoti. Olen nähnyt kyseisen leffan joskus, mutta siitä on jo aikaa. Elokuvaan liittyen otan mukaan ehkä suklaatakin. Ihanaa viikonloppua kaikille!

I found White on White by Stephanie Hoppen from the bookstore. It is a nice book and the price was very reasonable, so I am happy with it. However, it is not as fabulous as At Home with White by Atlanta Bartlett or as stunning as Pure Stule Living by Jane Cumberbatch (I like both very much). I am going to spend my weekend at countryside, I hope I can skate there on a lake ice! Have a nice weekend!

2007-12-12T03:27:00.000-08:00

Kirjoittelin jokin aika sitten Susan Cropperin ihastuttavasta vintage-tyylisestä virkkauskirjasta, ja ilokseni löysin sen kaveruksen eilen Akateemisestä kirjakaupasta. Kysymyksessä on Pretty Knits, 30 specially comissioned patterns. Oi miten suloisia neuleita! Ja juu, en neulo niin paljoa, että se oikeuttaisi hankkimaan tässä mittakaavassa neulekirjoja, mutta ihastuttava kirja tämäkin ja täynnä ideoita. Tykkään tällaisesta nostagisesta tyylistä kovasti!

Kuvissa pari esimerkkiä kirjan sisustuksellisesta annista. Tyynyjä ja peittoja kirjassa on useampiakin tuon kuvassa näkyvän soman kukkatyynyn lisäksi. Alakuvassa on sitten se pakollinen pannumyssy, tällä kertaa leivoksen mallinen (iik...). Neulemallien langat ja väritykset ovat syötäviä suorastaan. En osaa sanoa kummasta tykkään enemmän, virkkauskirjasta vai tästä neulekirjasta. Jos arpoo näiden kahden välillä, niin virkkauskirjassa saattaa olla enemmän ainakin minun mieleeni olevia malleja. Osa on tietenkin ihan liian vaikeita, mutta saattaisihan sitä vaikka jonkun tyynyn joskus yrittää väkertää.

Nyt en kyllä voi millään käsittää, että jouluun olisi muka vain alle kaksi viikkoa aikaa. En ymmärrä!! Voi voi, ne Tilda-kortit on edelleen askartelematta, kohta eivät taida enää edes ehtiä. Leiponutkaan en ole kertaakaan, ja tänä vuonna joulusiivous on aika supistettu versio. Mutta toisaalta, sitten uuden vuoden jälkeenhän sitä vasta tekeekin mieli siivota ja järjestää paikkoja, joten ehtiihän tuota. Viikonloppuna aion käydä maalla, ja toivon kovasti, että pakkasia olisi ollut niin paljon että järvenjäällä voisi jo luistella. Olisi ihanaa! Toinenkin kirja odottaa tuossa bloggaamista, mutta siitä seuraavassa postauksessa.

2007-12-09T03:34:00.001-08:00

Tämä on siis edelleenkin sisustusblogi. Huomaatteko kuinka kuvissa on kaksi sisustuslehteä. Uusin Vakre Hem on ihana, mutta en ole voinut lukea sitä juurikaan, sillä oma koti on sen verran kaaoksessa. Tuollaista lehteä täytyy lukea siistissä kodissa. Alempi on Country Livingin joulunumero. Yläkuvan suloisen sydämen voitin Minnan blogiarpajaisten pikkuvoittona. Se on ihana, kiitos!! Mukana oli myös kauniisti kirjoitettu kortti ja enkelisuklaa. Alakuvan kaunis Live, Laugh, Love -tyyny on Outin tekemä, treffasimme jokin aika sitten. Kiitos Outi!! Ja mieskin keräsi pisteet ja kiitokset, kaapissa näyttää olevan hamstrattuna kolme Johnny Depp -elokuvaa ensi viikkoa varten. Mukavia joulunaluspäiviä kaikille!

Edit: Poistin tekstistä negatiivisen osuuden. Tässä blogissa on tarkoitus kirjoittaa iloisista hyvän mielen asioista, ja yleensä jätän ikävät elokuva/kirja jne. kokemukset käsittelemättä. Viimeksi en tunnekuohussa voinut olla tuosta sydäntä raastavasta elokuvasta kirjoittamatta. Se jäi vaivaamaan mieltä.

Just a few words in English. I got a sweet white heart from Minna and a beautiful pillow (Live, Laugh, Love) from Outi. Both are adorable, thank you so much!!

2007-11-27T03:58:00.000-08:00

Äidiltä tuli paketti huomisen synttärin kunniaksi. Kiitos! Sieltä löytyi mm. taas uusi joulukirja, eli tänä vuonna tutkin joulukirjoja ihan tosissaan. Kuvassa oleva kirja on Bonnier-kustantamon joulukirja-sarjaa. Olen kerännyt sarjaa jo pian kymmenen vuotta. Tänä vuonna kirjan väritys on melko voimakas, kuten kannestakin näkyy. Kuvissa on paljon vihreää, violettia, jopa mustaa. Alapuolella oleva joulukalenteri on minusta nätti, mutta en taida itse paketteja väsäillä. Perinteisesti lapsilla on vuosittain partiolaisten joulukalenterit, ja tänä vuonna myös mummolta saadut suklaakalenterit. Itse laitan pieniä yllätyksiä ja nameja kestokalenterin luukkuihin. Lauantaina saa avata ensimmäiset luukut!

Kirjan parasta antia olivat leivontareseptit. Aion kokeilla ainakin suklaakakun ja kuivatuilla vadelmilla päällystettyjen browniesien ohjeita. Mukana oli myös kuumia juomia, glögejä, teetä ja kahveja. Erittäin lyhyt postaus ajan puutteen takia tällä kertaa. En uskalla edes ajatella milloin teen joulusiivousta tai lahjaostoksia. Tahtoo lisää tunteja vuorokauteen!

My mother gave me this Christmas book as a birthday present. It is originally Danish but translated in Finnish. It is almost December. I have so many Christmas books to read this year (and no time for cleaning and cooking)!

2007-11-16T08:47:00.000-08:00

Tänä vuonna onkin monta joulukirjaa luettavana. Aivan ammatillisista syistä on etsittävä jouluinspiraatiota, ymmärrättehän, en minä muuten. Marikilta bongasin JuleAlfabetet -kirjan, joka on näistä suosikkini. Se edustaa kaunista ja hillittyä joulutyyliä. Tämä on kuvateos. Siellä täällä on pieni resepti yms, mutta suurin anti tulee kuvista, jotka ovatkin todella kauniit. Tykkään kovasti, kiitos Marikille vinkistä!

Alapuolella oleva vilaus on kirjasta nimeltä Nu'det Jul igen, tekijänä Anette Eckmann. Se edustaa värikkäämpää tanskalaista tyyliä eikä ole aivan yhtä hillityn tyylikäs kuin JuleAlfabetet, mutta kiva yhtä kaikki, ja monet tanskalaista tyyliä seuraavat pitävät siitä varmasti. Paljon sisustus-, kattaus- ja paketointivinkkejä jouluun.

Kolmas joulukirja Velkommen Jul! olikin minulle hieman yllätys, sillä se sisältää paljon asiaa. Askarteluvinkit ovat onneksi helpohkon näköisiä, lisäksi kirjassa on paljon reseptejä. Muutaman olen jo valinnut kokeiltavaksi. Tämä kirja on näistä kolmesta konkreettisin, ts. käteen jää monta kokeilun arvoista ohjetta ja vinkkiä. Ulkoasultaan se on ihan kiva, mutta ei yllä kahden edellisen tasolle. Alapuolella oleva kuva on suosikkini. Olisipa ihanaa päästä luistelemaan, mieluiten luonnon jäälle!

Myös alimmainen kuva on samasta kirjasta. Joululehtiä en ole vielä montaa ehtinyt lukemaan, mutta eilen posti toi Kotivinkin jouluisen ruokalehden (kiitos äidille siitä!) ja siinä oli monta houkuttelevan näköistä juttua. Tekisi kovasti mieli aloittaa joululeivonnaisten teko. Joko tähän aikaan marraskuuta saa aloittaa?

I have three new Christmas books, all Danish. JuleAlfabetet is my favorite, it is a very stylish book, but I like all three. I have lots of Christmas inspiration now, and I would love to start baking and gift wrapping. Is it too early?

2007-11-06T03:57:00.000-08:00

Nythän eletään ihanaa joululehtien vuodenaikaa. Säästössä on joululehdet jo monelta vuodelta, mutta joka joulu täytyy miettiä uusiakin vinkkejä. On ihan eri juttu, mitä vinkkejä oikeasti toteutan, mutta joulumieli tulee jo lukemisellakin. Yläkuvassa on Isabellasin uusin numero, jossa oli mukavasti joulujuttuja. Eniten tykkään miettiä leivonnaisreseptejä ja sisustusvinkkejä, joulumenyytä en vielä jaksa ajatella tässä vaiheessa. Tänään ajattelin kokeilla Lantlivissä ollutta herkullisen näköistä kookoskakkua. Kynttilöitä olen etsinyt jo esille, mutta ne ovat lasten kanssa hieman hankalia. Niitä täytyy koko ajan vahtia niin kovasti. Koiruli onneksi jättää kynttilät rauhaan ja keskittyy nukkumaan Kidstonin häyhentäkkiin kietoutuneena. En raaski kieltää sitä, nukkukoon! Se on niin onnellisen näköisen maatessaan lämpimissä vällyissä, ja käyttöönhän ne on tarkoitettu. Eilen se retuutteli täkkiä hampaissaan lattialle, ei ilmeisesti asettunut halutusti. Onneksi ehdin nappaamaan täkin ennen höyhenkatastrofia!

Viime aikoina olen työn takia pyöritellyt käsissäni niin paljon väreja, että on ihan mukavaa kotona olla hillitymmällä linjalla. Tykkään yhä vanhoista turkoosipilkullisista kupeistani. Kirjarintamalla keskityn odottamaan kolmea uutta joulukirjaa. Kesäkumpu-blogista luin tästä kirjasta, ja Outi vinkkasi aiemmin parista uutuudesta, joita en niitäkään oikein voinut vastustaa. Niitä odotellessa, mukavia syys/talvipäiviä (en osaa päättää kummasta on kyse)! Titti oli muuten antanut minulle blogissaan You make me smile -kunniamaininnan, kiitos siitä! Onpas vaikea päättää kenelle itse maininnan antaisin, sillä minulla on kokonainen joukko blogeja, joista tykkään ihan hirmuisesti. Yksi asia tuo kuitenkin aina ja joka kerta hymyn huulille, nimittäin koirankuonolaiset. Sen takia laitan maininnan yhteisesti todella taitavalle neulojalle Jatalle (Jatan kuvat tuovat aina hyvän mielen!) ja hänen aivan hurmaaville koirilleen. Sitä merkin kuvaa en nyt taaskaan saa tähän tietenkään kopioitua.

2007-10-29T05:43:00.000-07:00

Viimeisin sisustuskirjani on Liz Bauwensin ja Alexandra Cambellin Easy Cottage Style. Ja jos edellisen postauksen kirja oli hurmaava, niin tätä kuvailisin hyvin kodikkaaksi. Tyyli on hyvin samanlaista kuin englantilainen Country Living -tyyli, joten jos pitää kyseisestä lehdestä pitää todennäköisesti tästä kirjastakin. Itse pidän. Alla oleva kuva on muuten talosta, joka on yksi kuvatuimpia ympäristöjä erilaisissa sisustuslehdissä ja -kirjoissa. Olen nähnyt kuvan keittiön lukuisia kertoja milloin pelkistetyn sinivalkoisena milloin kodikkaan värikkäänä, ja se on aina yhtä kutsuva. Jos saisin valita minkä tahansa talon maailmassa, se olisi tämä, mieluiten meren rannalla ja seaside-henkisesti sisustettuna. Talon oikeaa sijaintia en tiedä.

Kirjakahvila täytti pari viikkoa sitten vuoden! Olin ajatellut huomioida tapahtuman jollain tavoin, vaikkapa kakkukahvien merkeissä, mutta viimeiset pari viikkoa ovat olleet niin kiireisiä että unohdin asian. Ja koska lokakuussa vietetään monia minulle tärkeitä merkkipäiviä, kuten kuopuksen, miehen ja koirulin (retkottaa alakuvassa rankan hötkyämisen päätteeksi) syntymäpäiviä, hääpäivää sekä tulevaisuudessa myös oman yritykseni vuosipäivää, blogisynttärit jäivät hieman varjoon. Katsotaan kuinka Kirjakahvilan jatkossa käy, sisustuskirjathan eivät lopu tähän, se on selvää!

Oma tyylini on melko pelkistettyä, mutta viime aikoina on tapahtunut asioita, joita en vielä vuosi sitten olisi osannut ennustaa. Olohuoneessani on nähty jopa vaaleanpunaista! Tämä harvinainen tilanne tapahtui tänään, kun levittelin Ihanan joulutavaroita saadakseni niistä katsauksen, ja vaaleanpunainen riistäytyi käsistä. Katso täältä. Ruusutäkkiä lukuunottamatta vaaleanpunainen on jo vaihtunut valkoiseen.

My latest decorating book is Easy Cottage Style by Liz Bauwens and Alexandra Cambell. It is a very cozy book, and if you like Brittish Country Living magazine I am sure you like this book, at least I do. I love the kitchen in a picture above. It must be the most popular kitchen in decorating magazines and books, and I wish it was mine! I just noticed that my humble blog is one year old. So many things have happened during this year. Today my living room was pink!

2007-10-27T04:16:00.000-07:00

Yllä oleva kirja on Loop-lankaliikkeen perustajan Susan Cropperin Vintage Crochet. Se koostuu useiden eri suunnittelijoiden virkkausmalleista. Mietin, millä sanalla voisin kirjaa kuvailla. Hurmaava? Kirja on hurmaava. Kirjassa käytetyt langat ovat kauniin värisiä (alpakkaa, puuvillaa, silkkiä, mohairia jne) ja mallit ovat vintage-tyylisiä jakkuja, puseroita, peittoja, tyynyjä, koruja, laukkuja ja leluja. Esimerkiksi noita edellä mainittuja, on paljon muutakin. Kuviin on panostettu paljon, ja niissä näkyy kokonainen vintage-lifestyle. Hurmaavia kuvia, pakko oppia virkkaamaan. Ja on myös mukava tietää, että samaa sarjaa löytyy myös neulemalleja sisältävä Loop Pretty Knits.

Olin eilen Eppujen konsertissa. Ja olin niin, niin huojentunut nähdessäni, että Martti Syrjä oli edelleen rähjäisen ihana oma itsensä. Olin aivan myyty! Mikään ei ole niin surullista kuin sammunut tähti, ja siitä ei nyt onneksi ollut kyse. Eihän sen niin kauheasti olisi tarvinnut siellä riuhtoa menemään, sen ikäinen äijä, mutta mukavaa nähdä että jaksoi. Kai ne liikeradat hänelläkin tulevat jo selkäytimestä. Mukavaa viikonlopun jatkoa, laitan toisen kirjaesittelyn heti kun ennätän, sisustuskirja tällä kertaa.

Just a few words in English. I just got Vintage Crochet by Susan Cropper, and I think it is adorable. Yes, that is a right word to discribe this book, adorable, or charming. All pictures are adorable. Have a nice weekend!

2007-10-24T04:15:00.000-07:00

Kuvassa oleva Kidstonin peitto on ihanan pehmoinen, mutta sillä loikoilulle ja lehtien lukemiselle saattaa jäädä jatkossa vähäisesti aikaa. Lue uusista kiireistäni täältä. Tarkoitukseni on päivitellä Kirjakahvilaakin aina kun on uusia kirjakuulumisia. Toivottavasti tapaamme myös uuden blogini puolella!

My new Cath Kidston bed spread is very cozy and comfortable, but I think I'll have little time for reading on it. Read my latest news here (you can find a short text in English too). I have also a new blog, but this time only in Finnish.

2007-10-17T12:05:00.000-07:00

Pidän Amy Butlerin tyylistä paljon. On nautinto lukea tätä kuvissa olevaa kirjaa, vaikka se on melko modernia ja aivan erilaista tyyliä kuin mihin on tottunut. Normaalisti sana "moderni" on mielestäni kirosana. Mikäänhän ei ole niin kuin ennen, vanhaan hyvään aikaan. Tämä on taas yksi niitä monia kirjoja, joiden ilmestymistä olin jo odotellut. Kuvissa on siis Amy Butlerin Midwest Modern, a fresh design spirit for the modern lifestyle. Kuosit ovat kauniita (tykkään etenkin hänen sini/vihreä/ruskea-sävyisistä kuoseistaan) ja yleisilme siisti, mikä viehättää. Tosin en kestäisi, että oma kotini olisi niin täynnä käpyjä ja ihmeellisiä kasveja (inspiraation lähteitä) kuten Amylla, sillä ne keräävät älyttömästi pölyä, mutta tyylistä ja värityksistä pidän. Ihan parhaimmillaan Amy Butlerin kuosit ovat vaatteissa ja laukuissa. Siis katsokaa nyt noita mielettömän ihania hameita alapuolella! On herttaista lukea kuinka Butlerin pariskunta tekee töitä yhdessä, ja sekin on herttaista, kuinka Amylla on kisujensa kuvia seinällä. Ihmisestä tulee heti jotenkin herkempi ja helpommin lähestyttävämpi, kun hän huomioi lemmikkejään. Suosittelen kirjaa lämpimästi Amy Butler -faneille, kirja on täynnä hänen kankaita ja kuosejaan. Syksy tuntuu olevan uutuuskirjojen aikaa, seuraavassa postauksessa vaihteeksi muutakin asiaa kuin kirjoja.

I like Amy Butler's style a lot. So I really enjoy reading this book, Midwest Modern, a fresh design spirit for the modern lifestyle. Usually I just hate everything called "modern", but I like Amy's fresh and uncluttered look and I like her prints. And I really really like her designs like clothes and bags, just look at those gorgeous skirts!

2007-10-12T06:27:00.000-07:00

Olen ihan tavattoman kiinnostunut pannumyssyistä. En oikein tiedä miksi, sillä aika harvoin haudutan teetä pannussa niin pitkään että se ehtisi jäähtyä. Haudutan teen myös aika usein suoraan kuppiin, joten kiinnostukseni teepannuihinkin (niistä pannumyssyistä puhumattakaan) on ehkä ylimitoitettua. Edellisen postauksen kirjasta löytyy muutama hauska pannumyssy. Kuten edellisen postauksen kommenteissakin ihmeteltiin, Jane Brocketin kirjasta noussut kohu on suomalaisesta näkökulmasta aika vanhanaikanen ja naurettava. Ja todellakin, epäilenpä että kaikki keskustelijat (britti-mediassa) eivät ole kirjaa edes lukeneet.

Tämän päivän kuvissa oleva kirja keskittyy pelkästään pannumyssyihin. Kirja on kuvaavasti nimeltään Tea cozies. Osa kirjan myssyistä on oikein kivoja, osa saattaisi olla kivoja kauniimmilla väreillä toteutettuna, ja osa on ihan kerrassaan hirveitä. Kaikki mikä liittyy koiriin on tietysti kivaa, joten alla pieni vilaus huovutetusta koira-aiheisesta myssystä. Eläimiin liittyvä suopeuteni rajoittuu tällä kertaa koiriin. Tarjolla olisi myös lampaita, kissoja, kettuja, mäyriä, merihevosia ja kaikkein hirveimpänä efektilangoista neulottu pörrökala. Varsin hilpeä teos teen, teepannujen ja pannumyssyjen ystäville. Ihanaa että on perjantai, hyvää viikonloppua!

You can find several tea cozies from Jane Brocket's book I told about in previous post, but this book is dedicated only to tea cozies. Some of them are cute, some of them might be cute in different colours, but some them are just so ugly. This dog cozy (above) is nice, because I love dogs. But a fish made of furry yarn?? I am so glad it is Friday. Have a nice weekend!

2007-10-09T05:37:00.000-07:00

Ei voi pitää blogitaukoa, kun hyppysissä on tällainen kirja. En ole usein odottanut kirjan ilmestymistä yhtä innokkaasti kuin tämän. Kysymyksessä on tietysti Jane Brocketin The Gentle Art of Domesticity. Kirja on kaiken odotuksen arvoinen, pidän siitä todella paljon. On hienoa lukea kuinka älykäs nainen kirjoittaa kotona tehtävistä asioista ja myöntää nauttivansa niistä. Kirjassa on paljon blogista tuttuja asioita ja kuvia, mutta uuttakin löytyy, ja tuo piirre ei haittaa, sillä kirja on aina ihan eri asia kuin netistä lukeminen. Kirjaa on ihana pitää kädessä ja lukea kerta toisensa jälkeen, ja en malta odottaa, että saan vetäytyä yöpuulle kirja mukanani ja lukea sitä rauhassa.

Tämä on onnellinen kirja elämän hyvistä asioista. Kirjassa ei ole varsinaisia käsityöohjeita, mutta siinä on jonkin verran leivontareseptejä, ja ainakin viiden vuoden tarpeiksi innostusta ja inspiraatiota. Tykkään Jane Brocketin kirjoitustyylistä, se on tuttua jo hänen blogistaan. Ihailen myös hänen tapaansa yhdistää eri teemoihin sopivasti taidetta, kirjallisuutta tai elokuvia. Hyvän mielen kirja elämästä, jossa on pääosassa perhe, koti ja kaikki siellä tehtävät mukavat asiat.

Huomaako että olen suuri Yarnstorm-fani? Olisi tietysti ihan hirveän paljon vaikuttavampaa, jos itsekin voisin aina muina miehinä leväyttää esille valtavan virkatun peiton tai tilkkutäkin, jotka tekaisin tuossa puhdetöinäni, sen sijaan että olen "pelkästään ollut kotona". Mutta se, että minä en siihen pysty ei tarkoita etteikö joku pystyisi. Ja pienistäkin ilonaiheista ja saavutuksista voi nauttia. Onneksi on kirjat. Olenko todennut tuon ennenkin?

I finally got today my copy of Jane Brocket's The Gentle Art of Domesticity. I have so looked forward this book, and I already love it. I have only looked it through, and I can't wait to read it properly tonight after my kids have gone to bed and there is a blissful silence in our house. I have always enjoyed Jane's writings in her blog so much, and I really admire how she can combine art and literature with her domestic themes like knitting and baking. This is a happy book about good things in life. It will be a pleasure to read how intelligent woman writes about home and home-related things. So I guess my blog break is over. I caught a terrible flu, and I have been coughing days and nights. Tonight I have a good book to read.

2007-09-29T01:41:00.000-07:00

Koska ollaan jo melkein lokakuulla, ei missään nimessä ole liian aikaista lukea joulukirjoja. Sitä paitsi joulukirjojahan tulee eniten luettua kesällä, ainakin täällä kirjakahvilassa. Olen keräillyt joulukirjoja jo monta vuotta ja saanut niitä säännöllisesti lahjaksi. Uusin joulukirjani on Country Living -lehden toimittama Merry & Bright, 301 Festive Ideas for Celebrating Christmas. Eniten tykkäsin kirjassa pipari-ideoista ja muutamista helmistä kuvien joukossa, yleisilme kirjassa on kuitenkin liian runsas omaan makuuni. Olen enemmänkin hillitymmän skandinaavisen tyylin kannattaja, ja oikein runsaat ja kimaltavat koristeet eivät tunnu oikealla tavalla jouluisilta. Näin monen idean joukosta löytyy kuitenkin jotain moneen makuun. Alapuolella on hauskasti käytetty vanhoja nalleja ja hillittyä kuusta. Piparit eivät ole kuitenkaan kirjan ohjeilla valmistettu, vaan aivan perussuklaapipareita kuopuksen tuleville synttärikahveille.

Pöydällä odottaa monta kirjaa tutkimista, ja pitkästä aikaa mielessä on sisustusideoitakin. Aikaa ja voimia ei tunnu kuitenkaan löytyvän blogin päivittämiselle, joten taidan suosiolla pitää parin viikon tauon ja jatkaa sitten taas uusin ajatuksin. Nautitaan kauniista syyspäivistä, ulkona on ihanan syksyinen ja raikas sää!

It is not too early for Christmas books, is it? The book in pictures is Merry & Bright, 301 Festive Ideas for Celebrating Christmas by Country Living magazine. Actually I am a big fan of simple and Scandinavian Christmas style, so maybe this book is a little too colourful for my taste. However, I found a lovely picture of white Christmas (above) and lots of recipes for Christmas cookies. I have not yet tried any recipes from this book, cookies above are basic chocolate cookies for my son's birthday party. I think I am going to have a little blog break, I*ll be back after a couple of weeks.

2007-09-21T11:20:00.000-07:00

Aloittelin eilen lukemaan kirjaa Pieni lankakauppa, kirjoittajana Kate Jacobs. Kirjasta on kirjoiteltu paljon lehdissä viime aikoina, ja tekeillä on Julie Robertsin tähdittämä elokuva. Aihe on todella idyllinen, ja odotukseni ovat olleet korkealla. Kirja onkin varsin viihdyttävä, ja toki innolla odotan pääseväni sitä jatkamaan. Kirja ei ole kuitenkaan ehkä aivan odotusteni mukainen. Ajatellaanpa vaikka lankakauppaa, odotin sen kovasti olevan vähän samaa tyyliä kuin tämä. Suloinen ja täynnä pelkästään kauniin värisiä lankoja ja pikku villapaitoja, teemyssyjä ja neulottuja muffinsseja. Tai vaikka vähän samaa tyyliä kuin tämä, mutta jotenkin kirjan lankakauppa (Walker&Daughter) tuntuu hieman tunkkaiselta. Olenkohan turhan kriittinen. Päähenkilötkään eivät ole niin persoonallisia kuin toivoin. Mutta annetaan kirjalle mahdollisuus, olen vielä melko alussa. Aion jatkossakin lukea neulomiseen liittyvää kirjallisuutta, toivelistallani on roikkunut pitkään mm. Greetings from Knit Café. Oma neulomiseni on viime aikoina rajoittunut epämääräisiin pupunraajoihin (oranssit!). Ei vain ole muka aikaa. Oikein mukavaa perjantaita!

I am reading The Friday Night Knitting Club by Kate Jacobs. I had read so much about this book, and I am looking forward the movie. But somehow this book is not like I thought it would be. For example the yarn shop in the book, it is not a cozy and lovely place like this one, or like this one. Too much expectations, I guess. But it is fun and light reading. Greetings from Knit Café is also on my wish list. At least I am reading about knitting, I have knitted lately very little, lol.

2007-09-20T07:57:00.000-07:00

Blogi-raukka on ollut viime aikoina aika heitteillä. Viime viikonlopun kirppis-ja retkisuunnitelmat siirtyivät viikolla, sillä virtalukkoon unohtuneet avaimet aiheuttivat viikonlopun mittaisen autoilulakon. Eipä oikeastaan väliä, ulkoilimme urakalla molempina päivinä, laitoimme ruokaa ja lueskelimme, ja viikonloppu kului nopsaan, kuten tämä viikkokin.

Kuvassa on pieni vilaus tänään tulleesta Country Living -lehdestä. Tykkäsin eniten tuosta kyseisestä jutusta, jossa oli käytetty luonnonvärejä. Sillä miten paljon hyvänsä tykkää väreistä, niin arjessa on aina sijaa marseillesaippuoille, luonnonväriselle narulle, uusiopahvimuistikirjoille ja mustille moleskin -kalentereille. Samaan sarjaan kuuluvat harmaat villaneuleet, valkoiset astiat ja pellavapyyhkeet. Näitä asioita voi yhdistää mihin tahansa tyyliin ja väriskaalaan, eikä niihin ikinä kyllästy. Neuleista puheenollen, luin Hume Sweet Humen neuleista ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten, ja olen viime päivinä kovasti ihastellut heidän sivujaan (Leenalle vilkutuksia, näitä vasta tutkittiin). Nettisivu on hieman hailea, mutta katalogista löytyy aivan ihania neuleita. Hinnat tosin ovat aika huikeat (mikä ei tietenkään estä ihastelemista, ja voihan noista ottaa ideoita omiinkin juttuihin).

Paneutuisin asiaan paljon tarkemminkin, ellei vieressä olisi mielenkiintoinen kirja luettavaksi. Mies oli kiltti ja tuli töistä kirjakaupan kautta, ja iltalukemisena on Kate Jacobsin Pieni lankakauppa. Kyseisestä kirjasta on kirjoiteltu jo jonkun aikaa, Kanervalle kiitokset että muistutit suomennoksen ilmestymisestä. Bloggaan kirjasta jotain vaikka huomenna!

I have been neglecting my blog lately, I have so many things to do and so little time. The magazine in a picture above is the latest Country Living. I loved that article about brown paper and string. I do love colours, but in everyday life there is always room for natural colours and materials, and things like Marseille soaps and white china. They are so peaceful. I like also knitted things a lot, and I am a huge fan of Hume Sweet Hume. I read about them a couple of years ago, and I have admired their products ever since (I would love a knitted jacket, but they are quite expensive). I have also a new book on my night stand. It is The Friday Night Knitting Club (transleted in Finnish) by Kate Jacobs. More about it tomorrow.

2007-09-11T06:53:00.000-07:00

Christina Struttin kirja Crafting Vintage Style on ilmestynyt jo jokunen vuosi sitten, mutta minulle se on ihan uusi. Hyllystä löytyi ennestään pari muuta Christina Stuttin kirjaa, ja tämäkin oli ollut listalla jo kauan. Sain sen nyt vaihtarissa Johannalta. Kiitos! Kuvassa olevat kankaat ovat todella kauniin värisiä, Cabbages & Roses kankaita löytyy siis täältä, mutta valitettavasti nettisivun kuvat ovat himmeitä ja huonoja (tuo linkki on varmasti ollut esillä aiemminkin, laitoin nyt vaan uudestaan kirjan takia).

Perjantaisin keittiömme muuttuu elokuvatukikohdaksi, sillä perjantai on elokuvapäivä lapsille ja aikuisille. Jokaisella lapsella on yleensä omat suosikkinsa, joten televisioruudun lisäksi elokuvia katsotaan myös tietokoneelta keittiössä tai työhuoneessa. Keittiö on muutenkin monitoimihuone. Sen pöydän ääressä tehdään läksyjä, töitä, luetaan ja pelataan. Miehen ja minun elokuvavalinta tälle viikonlopulle oli Emma. DVD löytyi hiljattain Anttilan alekorista. Katselen mielelläni kaikkia Jane Austin -filmatisointeja. Jos saisin nimetä vain yhden suosikkikirjani, se olisi ilman muuta Ylpeys ja ennakkoluulo, koska se on onnellinen ja hilpeä kirja täynnä suurta tunnetta! Siihen ei voi mitenkään kyllästyä. Taidan viettää tänä viikonloppuna enemmänkin aikaa alla olevan pinon parissa. Perhettä on myös jo pari päivää valmennettu kirpparikiertuetta varten, saa nähdä onnistuuko. Mukavaa lauantaita!

I had a book swap with my friend Johanna, she gave me Crafting Vintage Style by Christina Strutt. I already had two other books by Christina Strutt, and I just love Cabbage & Roses fabrics. Patterns in this book are very easy, so I might try to sew something from it, like simple slip covers or easy patchwork quilt. Friday is an official movie day in our family. Usually every kid has his own favourites, and one them watches DVD from my laptop in kitchen. Jane Austen is my personal favourite, I never get bored with her books or films made from them. I just found Emma from DVD bargain basket, so Emma is my choice for this weekend. And I finally want to spend a Saturday at flea markets, I hope my family agrees with me.

2007-09-08T09:11:00.000-07:00

Kuvassa on Jamie Oliverin uusin keittokirja Jamie at Home, Cook Your Way to the Good Life. En ole lainkaan lukenut tai tutkinut Jamien muutamaa edellistä kirjaa, saatikka kokeillut reseptejä niistä. Minulla on kaksi hänen vanhimmista kirjoistaan, ja niistä olen tykännyt kovasti. Saattaapa muuten olla, että ne harvat kerrat kun kokkailuni ovat saaneet kiitosta, olen kokeillut juuri näiden kirjojen reseptejä. Ohjeet ovat usein suuritöisempiä kuin jokapäiväiset ruuanlaittoni, mutta usein onnistuneita. Tästä uudesta kirjasta en ole vielä ehtinyt kokeilla mitään, mutta muutaman reseptin olen jo valkannut jonoon odottamaan. Ajatuksenani on myös lukea kirjaa oikein kunnolla. Jamien keittokirjoista tykkään juuri siinä mielessä, että niissä on ohjeiden lisäksi ajatuksia raaka-aineista, ruuasta ja sen valmistamisesta.

Tämän kirjan kantava idea on se, että ohjeet on jaettu sesongin mukaan, ja kaikissa käytetään mahdollisimman paljon oman puutarhan satoa. Muutenkin Jamie käy läpi ruoka-aine ruoka-aineelta sitä, kuinka kaikkien alkuperän suhteen kannattaa olla tarkka, ja käyttää mahdollisimman paikallisesti tuotettua ja tuoretta ruokaa. Idyllistä ajatella Jamien kaltaista velikultaa kasvattelemassa yrttejä ja vihanneksia, ja valmistamassa niistä ruokaa suloiselle perheelleen. Pistää tosin miettimään, että kirjoja on jo julkaistu vino pino, ja televisiosarjojen ja ravintoloidensa (?) kanssa mies taitaa olla aika kiireinen. Toivon totisesti, että hän ehtii ihan oikeasti joskus kokkailemaan tyttärilleen arkisapuskaa.

Koin muuten aikamoisen järkytyksen, kun avasin kirjan ensimmäisen kerran kotona ihan sattumanvaraisesti, ja eteeni avautui kuva Jamiesta kannattelemassa kimpussa roikkuvia pörröturkkisia kanipaisteja. Toki tiedän, että kaniinia käytetään ruuaksi, mutta näky oli aika karmaiseva. Siinä ne roikkuivat, Petteri Kaniini, hänen sisarensa, serkkunsa ja pikkuserkkunsa?? Plussaa kirjalle on erittäin hyvä kuvitus ja lukijaystävälliset, mattapintaiset sivut. Olisi hauska tietää, mikä on ollut Jamien rooli kirjan teossa, ja kuinka suuri armeija väkeä on ollut todellisuudessa tätä tekemässä. Tykkään kuitenkin, ja paljon tulen tätä lukemaan ja ohjeita kokeilemaan. Jo selatessa tuli ihan ehdoton tarve omalla keittiöpuutarhalle. Minne sen perustaisi?

I just found the latest book by Jamie Oliver, Jamie at Home, Cook Your Way to the Good Life. He has written many cook books. I have now three of them. I like his style, he is always so cheerful, and it is nice to think how he cooks for his lovely family. I hope he has time to cook for his family in real life, too (all those books, series and restaurants must take time). This book is devided to four seasons. The idea is to grow your own vegetables, so now I want to have a kitchen garden. 4oo pages, lots and lots of recipes and very very nice pictures.

2007-09-03T07:18:00.000-07:00

Taisin luvata jotain pähkinäomenakakkua. Tein kakkua jo sunnuntaina, mutta postaus on ollut muutaman päivän keskeneräisenä. Kakkutaikinaan käytin smetanaa, ja kakun välissä ja päällä on kerros omenaa ja pähkinäfariiniseosta. Ohjeen otin Country Livingin viime tammikuun numerosta. Kakun vieressä oleva lehti on viimeisin Landhaus. Tykkäsin kovasti tuosta olohuoneesta, joka siinä esiteltiin. Tietysti värit ovat kauniit, vaaleaa ja sinistä, mutta tykkään myös kotoisasta tunnelmasta ja etenkin ihanista vintage-leluista, joita lojuu lattialla. Tuosta kuvasta sain taas ajatuksen nukkekodista. Olen miettinyt asiaa jo muutamana vuonna, mutta en ole vielä edennyt toteuttamistasolle. Haaveilen nukkekodista, joka on kapeahko ja korkea, ja jonka alakerrassa on kauppa tai kahvila. Kirjakauppa tai kirjakahvila? Riittäisiköhän kärsivällisyyteni pikkuruisten kirjojen ja kakkujen askarteluun... Ihan nopea pikapostaus tällä kertaa. Jos joku jaksaa laittaa, niin otan mielelläni vastaan suosikkinukkekotilinkkejä! Olen googlaillut niitä aika tavalla, mutta parhaat saattavat olla löytämättä.

Just a very quick post. I made a pecan-apple cake, I found a recipe from Country Living (1/07). The magazine is the latest Landhouse, I love that living room, it is very, very cozy and I like those vintage toys very much. They made me think about a dollhouse. I have been wanting a dollhouse for years, maybe I finally get one. I dream about a house with a shop, maybe a book shop, or book café. I am not sure I have patience enough to make all little books needed!

2007-08-31T07:06:00.000-07:00

Hui miten viikko on vierähtänyt, enkä ole edes huomannut! En ole ehtinyt bloggailemaan mitään, enkä edes puuhastelemaan kotona mitään erityistä. Toisaalta nuo työjututkin tuntuvat nyt niin hauskoilta ja mielenkiintoisilta pitkästä aikaa. Viikko on selkeästi ollut syksyinen. Nautin viileämmästä säästä ja kauniin syksyisistä päivistä, ja oikein odottelen, että ympäristö muuttuisi syksyisen värikkääksi. Tänään oli ihan pakko hankkia iso pussi kotimaisia omenoita (oman pihan pieni omppupuu ei valitettavasti oikein tuottanut satoa) ja vuodenaikaan sopivia kukkia.

Yläpuolella olevan valkoposkipinserin lempihedelmä on omenapiirakka. Ja iso pala, kiitos! Koirulin katse on tiukasti pöydällä olevassa kakkupalassa. Tein ihan perusomenapiirakkaa, mutta illalla löysin vanhasta Country Living -lehdestä niin herkullisen näköisen pekaaniomenapiirakan ohjeen, että sitäkin on ehkä lähiaikoina pakko kokeilla. Lueskelin lapsia nukuttaessa suuren pinkan vanhoja lehtiä, ja tuli jo mukavasti viikonloppuolo. Loppuillan aion viettää viihtyisästi Russell Crowen ja mukavan elokuvan parissa. Viikonlopuksi on kaikenlaisia sekalaisia suunnitelmia, toivottavasti ehdin toteuttaa niistä edes puolet. Mukavaa viikonloppua!

This week has gone so fast. I just realized it is Friday already! The weather has been crisp and beautiful, it is finally autumn. Today I bought colourful flowers and apples and made an applepie (my dog loves applepie, you can see him staring it in a picture). I found also a recipe for a pecan-apple pie (from old Country Living magazine) and I think I have to try it, too. I have so many plans for this weekend, but tonight I am just going to watch a nice movie by Russell Crowe. Have a nice weekend!

2007-08-26T11:49:00.000-07:00

Tiesittekö, että kaikki mustikat eivät ole sinisiä vaan osa on mustia, koska niistä puuttuu sininen väri? Näin ainakin opin viikonloppuna mieheltäni, joka kävi ahkerana keräämässä pari litraa mustikoita, jotta saimme sunnuntain iltapalaksi mustikkapannareita. Asian tieteellisestä selityksestä en ole tosin aivan varma. Itse en pistänyt nenääni ulos koko viikonloppuna, terveisiä vaan Mustikalle, joka kommentoi ulkoiluasiaa edelliseen postaukseen, oikeassa olit. (meneeköhän jo mustikat sekaisin?). Mustikkapannarit näyttävät ihan hassuilta, mutta oikeasti ne ovat hyviä. Sunnuntai-iltaan kuuluvat pannarit iltapalana, vähän kuin keskiviikkoon keitto tai perjantai-iltaan piirakka. Tai pitsa. Kävin viikonloppuna myös kirpparilla. Ostin vanhan teekupin ja kahvikupin samaa sarjaa jota aiemmin hankin sokerikon. Tahtoisin päästä divareihin tekemään kirjalöytöjä, mutta tällä viikolla ei vaan taida löytyä aikaa. Hyvää alkavaa viikkoa!

I made blueberry pancakes, I think they are suitable food for Sunday evening. I often make pancakes on Sunday, soup on Wednesday and pie on Friday. I don't know why. I spent the weekend at countryside. Actually I spent almost the whole weekend indoors. But I visited a flea market and bought an old tea cup and an old coffee cup. I would love to go and look for old books, but I don't think I have time for that at the moment. Have a nice week!

2007-08-24T06:40:00.000-07:00

Joku nopea lukija saattoi huomata eilisen blogipostaukseni, jossa pohdin blogimaailmaa ja blogin antamaa kuvaa kirjoittajastaan. Kirjoittelin sitä illalla, ja se sisälsi paljon sellaista asiaa, joka on pyörinyt mielessäni jo pitkään. Aamulla olin harmissani itselleni, ja poistin postaukseni. Kirjoitus tuntui vuodatukselta, ja oikeasti, miksi puolustelisin kirjoittamaani. Kaikki eivät ymmärrä asiaa sittenkään. Ihan lyhyesti voin vielä todeta, että tämä blogi ei ole julkinen päiväkirja. Se ei anna missään mielessä realistista kuvaa elämästäni, vaikka toki siinä on totta toinen puoli. Toinen puoli on kuvien luomaa illuusiota ja erilaisia ideoita. Tämä on harrastusblogi. Kerron siinä ajatuksiani sisustamisesta ja siihen liittyvistä kirjoista ja lehdistä. Joskus aina muunkinlaisista kirjoista.

Yllä olevat kuvat eivät ole meiltä kotoa vaan Ihanan tiloista. Tänään tuli paljon uutta tavaraa kuvattavaksi. Kaltaiselleni astiafriikille oli juhlaa päästä niitä hypistelemään! Olimme Annun kanssa aika täpinöissämme. Kotiin en kantanut mitään, mutta vaaleansiniset melamiiniastiat ja turkoosi käsintehty keramiikka saattavat tulevaisuudessa houkutella. Näitä melamiineja löytyy netistä sitten jossain vaiheessa kun ehditään niitä laittaa. Anteeksi näin mainostavat kuvat! Kun iltapäivällä pääsin kotiin, oli jo liian hämärää kuvaamiseen, ja kuvaton postaus tuntui aika ankealta ajatukselta. Viikonlopun aion viettää pitkästä aikaa mökillä. Ihanaa päästä ulkoilemaan (eihän vielä ole hirvikärpäsiä, eihän??), toivotaan siis hyvää säätä. Oikein mukavaa viikonloppua!

I took pictures above at work. We got a huge shipment today, lovely melamine cups and plates and hand made pottery from Denmark. I love those colours! It was too dark to take photos when I got home, so I used these pictures (a blog post needs pictures). Yesterday I wrote a long post about blogging, but I deleted it. Sometimes people who read my blog really think that all I do is to drink coffee and to read decorating books. But my real life is not like that. I am a mother! I spend most of my time with kids. I am going to spend my weekend at countryside, walk and be outdoors. Have a nice weekend!

2007-08-21T08:38:00.000-07:00

Lähetin jokin aika sitten Pretty Essential -blogin Sharynille Austaraliaan pari skandinaavista tyyliä olevaa sisustuslehteä. Olin hyvin ilahtunut huomatessani, että blogillani on lukijoita Australiassa (Australia oli lapsuudessani unelmien maa, johtui ehkä televisiosarjoista!). Halusin lähettää lehtiä pienenä yllätyslahjana. Se oli hyvin vähäinen juttu, enkä todellakaan odottanut saavani mitään kiitoslahjaa. Tänään kuitenkin löysin postilaatikostani tämän ihanan ja hyvin taidokkaasti tehdyn pikkukassin. Siis aivan suloinen! Se on pellavainen ja siinä on siniraidallinen vuori, molemmat lempivärejäni. Yläreunaan on kirjailtu pieni lintu. Lämmin kiitos Sharynille tästä yllättävästä lahjasta!

I sent a couple of magazines to Sharyn from Pretty Essential. It was nothing, and I certainly didn't expect to get any thank you gifts. But today I got this wonderful bag. It is beautifully made, and I love it! Thank you Sharyn, this was so generous and kind!

2007-08-17T23:28:00.000-07:00

Sain viimeinkin käsityksen muffinin ja cup caken erosta, Johannalle kiitos tästä linkistä. Tänään aamupalalle tekemäni sitruunamuffinit ovat siis todellakin aitoja muffineja, cup cake olisi paljon hienostuneempi ja sirompi, ja mahdollisesti jopa kauniisti kuorrutettu. Tällainen vähän ronskimpi ja ei niin makea versio sopi mainiosti aamukahvin seuraksi. Kuvassa on pari (kaukaisesti) aiheeseen liittyvää kirjaa. Romantic Cakes Peggy Porchenilta, ja Sublime Stitching Jenny Hartilta.

In my latest post I was wondering what is the difference between a muffin and a cup cake (in Finland we usually talk about muffins). Johanna gave me this link, so now I know that cup cakes are smaller and much more sophisticated and have often an icing. This morning I made some lemon muffins for breakfast. In a picture I have two books, Romantic Cakes by Peggy Porchen and Sublime Stitching by Jenny Hart.

Yläpuolella vilaus kirjasta Romantic Cakes. Peggy Porchenin kotisivu löytyy täältä, ja sitä voi selailla päästäkseen hieman tunnelmaan. Kirjan kakut ovat todellakin pikkasen liian haastavia tavallisen kotikokin väsättäviksi. Eniten ihastuin teekannun ja -kupin muotoisiin koristeltuihin pikkuleipiin, aivan uskomattoman hienoja! Mielessä siintelee muisto viime joulun koristelluista pipareista (hirveää sotkua!), joten en vielä lähtenyt näitä kokeilemaan. Kirjakahvilan pitäjän veli muuten tekee ihania täytekakkuja ihan työkseen, saattaisinpa jopa vinkata hänelle tästä sivustosta ihan inspiraation etsimiseksi. Peggy Porchenia on sivuilla kuvailtu cup cake star -nimellä. Hänen taideteoksiaan onkin nähty lukuisissa lehdissä ja julkimoiden hääkahvipöydissä. Itse pitäydyn tästä lähtien muffineissa, ne voivat olla vähän sellaista karumpaakin linjaa kunhan maistuvat hyvälle. Vinkin Peggy Porchenin kirjaan sain Yarnstorm-blogista. Blogi on ollut alusta lähtien yksi suurimpia suosikkejani, ja sen kirjoittaja Jane tekee hurjan kauniita kakkuja (ja myös niitä cup cakeja).

I just love these teapots and teacups by Peggy Porchen (in a picture above). They are gorgeous!! But this is not a baking book for a beginner, all these cakes are like a dream. Peggy Porchen's website is here. I read about this book from Yarnstorm. It is one of my all time favorite blogs and Jane from Yarnstorm makes wonderful cakes (and cup cakes too).

Teeaihetta sivuan hieman myös Jenny Hartin Sublime Stitching -kirjan kautta. Suosikkejani siitä ovat nimittäin nämä hauskat tee-ja leivosaiheiset keittiöpyyhkeet. Ihania! Kuvan nurkassa näkyy (hieman epätoivoinen) harjoitelmani aiheesta, tein sen lakanakankaalle komerosta löytämilläni langanjämillä (siksi leivoksessa on vaaleasininen kuorrutus...). Ajattelin opetella pistoja ensin harjoituskankaaseen, ja vasta sitten kirjoa kuvioita valkoiseen keittiöpyyhkeeseen. Kirja sisältää paljon silitettäviä malleja, mutta vain pieni osa niistä on sellaisia jotka itseäni kiinnostavat (kuten nämä tee-, leivos-, ja koira-aiheet). Olisin myös toivonut kirjaan paljon enemmän valokuvia. Nyt kirjasta löytyy ohjeet perusompeleiden tekoon, mutta kuvista ei näy mitä ompeletta on missäkin aiheessa käytetty. Tämä on varmaankin aloittelijan ongelma, kokenut käsitöiden tekijä osaa varmaan itsekin päätellä millaista pistoa käyttää. Onnistuin muuten tekemään yhden ainoan kauniin french knot -solmun, ja seuraavat yritelmäni olivat epäonnistuneita. Pakko jatkaa harjoittelua. Hyvää viikonloppua!

I love teapots and teacups in Jenny Hart's book, too. And cup cakes, they are my favorites! But this is my first attempt to do stiching so I need practice. I am practicing on a basic sheet fabric with threads I found from my sewing box (that's why my cup cakes have a light blue frosting!). After practicing basic stitches I try to do stitching on a kitchen towel. I find French knots very difficult to make, I have done only one good looking knot! Have a nice weekend!

2007-08-15T03:23:00.000-07:00

Tällä kertaa hieman lehti- ja kirja-aiheista asiaa. Tämä elokuun alkupuoli on ollut niin kiireistä aikaa, että lukemattomien lehtien pino on päässyt kasvamaan. Iltaisin on aina runsaasti puuhasteltavaa seuraavaa päivää varten. Arki ei ole vielä ihan hanskassa, joten tuntuu ettei millään muista ja ehdi valmistella kaikkea seuraavan päivän päiväkoti- ja koulupäiviä varten! Lisäksi lasten mentyä nukkumaan on päivän hiljaisin hetki tehdä töitä tietokoneella, joten lehtien lukeminen on jäänyt vähiin. Sen verran ehdin jo huomata, että uusimmassa Isabellasissa oli hauskoja muffiniohjeita ja eilen postilaatikkoon kolahtaneessa Country Living -lehdessä herkulliselta vaikuttavia kasvis-ohjeita. Molempia kokeilen heti viikonloppuna. Alla oleva kuva lukunurkkauksesta (CL) on muuten suosikkini. Tuohon voisi istahtaa lukemaan! Isabellas-lehden mukana saapui kylkiäisenä myös viime vuoden numero (jota minulla ei sattumalta ollut) sekä pieni vihkonen koottuja kakkureseptejä.

Kirjojakin on odottamassa lukemista. Sain Amazonilta paketin, josta löytyi myös pari keittokirjaa. Ensimmäinen on Coming Home woth Gooseberry Patch, Food to bring Family and Friends to the Table. Kirja on Gooseberry Patch -sarjaa, joka ei ollut minulle ennestään tuttu. Niin, yleensähän väki kaikkoaa kun isken keitokseni pöytään, joten tottakai halusin tämän nimisen kirjan. Myös kirjan kansikuva oli asia joka houkutti kirjan tilaamaan, hyvin kutsuva syyssatopöytä. Kirjassa on näyttävinä teemoina halloween, kiitospäivä ja Yhdysvaltain kansallispäivä, mikä tekee suomalaiselle lukijalle hieman ulkopuolisen olon. Kirjan ohjeet vaikuttivat kuitenkin helpoilta, joten niiden kokeilukynnys on matala. Varmasti testaan muutamaa reseptiä. Kirjassa on ihan hauska countryhenkinen kuvitus.

Toinen uusi keittokirjani on aivan erilaista tyyliä, nimittäin Joanne Harrisin ja Fran Warden My French Kitchen. Kirjassa on todella hieno kuvitus! Ei sisustuskirjamainen vaan kuvat ovat väläyksiä ruokatoreilta, vanhoista rakennuksista ja totta kai myös ruuasta. Reseptit vaikuttavat melko haastavilta, näin pikaselaamisella suosikkejani ovat jälkiruuat ja leivonnaiset. Ja kun Joanne Harrisista on kysymys, voi arvata jo etukäteen, että suklaaosasto on kirjan parasta antia. Tätä kirjaa täytyy lukea pitkään ja ajatuksella ennen kuin osaa edes päättää mitä uskaltaisi kokeilla ensimmäiseksi! Luultavasti kokeilen jotain kirjan suklaaohjeista. Ainakin kirja päätyy iltalukemispinooni.

I have plenty of magazines and books waiting for reading. I just got a few magazines, and noticed that there are delicious cupcake recipes in the latest Isabellas magazine. I also noticed seasonal food recipes in the latest Country Living. I am going to try them as soon I have time, maybe on Saturday. A picture of living room with lots of books and an armchair is from Country Living, that was my favorite picture.

I have also two new cookbooks. I had read about these from several blogs, so I wanted to read them. The first one is Coming Home with Gooseberry Patch, Food to Bring Family and Friends to the Table. I think the cover picture is very tempting. Recipes look quite easy, so I am going to try a few of them. It is a nice and useful cookbook, but my favorite is My French Kitchen by Joanne Harris and Fran Warde. I think these recipes are more challenging, so I really have to read this book and think about them carefully. Pictures are wonderful in this book, and there is an entire chapter devoted to chocolate, it is my favorite part of the book!

2007-08-13T07:04:00.000-07:00

Julia Birdin kirja Simple Floral Home on kirja, jonka hankkimista olen ajatellut jo vuosia. Sen on kuvannut Pia Tryde, joka on ollut kuvaajana monissa lempisisustuskirjoissani. Pidän Julia Birdin tyylistä paljon, ja olen jo pitkään bongaillut sisustuslehdistä hänestä kertovia juttuja. Hänen tyylinsä on yksinkertaista ja vähäeleistä olematta kuitenkaan lainkaan kylmää. Usein hänen sisustuksissaan esiintyy karujakin materiaaleja, mutta aina yhdistettynä suloisiin yksityiskohtiin. Tunnelma on aina hyvä, pidän kovasti! Ei mikään mullistava kirja kerta selaamisella, mutta luultavasti tulen tutkimaan tätä vuosia. Kirja löytyy Amazonilta kohtuuhintaisena pehmeäkantisena versiona. Samassa tilauksessa sain pari muutakin kirjaa, niistä myöhemmin.

Yllä pieni vilahdus kirjasta, lempivärini sinisen kohdalta. Kirja on siis jaoteltu värien mukaan. Ihan mukavaa vaihteeksi niin. Sainkin siitä idean järjestellä keittiön pikkuhyllyyn tällä kertaa sinisiä kahvikuppeja. Aivan kuin aikaa olisi ylenmäärin järjestellä kippoja ja kuppeja hyllyyn. Kirjan vieressä oleva sinikuvioinen purkki on vanha kanneton Arabian purnukka, jonka sain äidiltä. Ajattelin laittaa sen hellan viereen puukauhojen säilytystä varten.

I got my order from Amazon today. I bought Simple Floral Home by Julia Bird (I bought also two other books, more about them later). I have been planning to buy this books for years, because I like Julia Bird's style very much, and because photographs are by Pia Tryde (I usually enjoy her photographs very much). The style in this book is very simple and clutterfree, pictures are beautiful. Pictures are organized by colour, and I got the idea to put blue coffee cups into my kitchen shelf (like I had time for organizing my coffee cups!).

2007-08-11T08:30:00.000-07:00

Kun palasin eilen töistä, oven viereen amppeliin oli ilmestynyt kauniita vaaleanpunaisia koristetupakkakasveja, ja terassilla oli kuvassa oleva ihana ruukku täynnä syyskukkia. Tykkään erityisesti tuosta koristekaalista, se on syyskasveista yksi kauneimpia. Varsin mukava tervetulotoivotus! Koko viikon ajan työpäivieni aikana lapset oli hoidettu (nuoremmat haettu aamupäivällä päiväkodista), ruoka laitettu, kotiaskareet tehty ja jopa kukkapenkit siistitty. Aivan, äiti oli kylässä. Kiitos äiti! Miten äidit voivat ehtiä kaiken?? Johtunee siitä, että äidit eivät ole tottuneita istumaan jouten ja lueskelemaan keskellä päivää, eivätkä he hukkaa aikaa kirjoittelemalla listoja siitä mitä olisi hyvä tehdä vaan pistävät toimeksi. Aikamoista luksusta siis tämä viikko, oikea arki alkaa vasta maanantaina.

Työviikko sujui mainiosti, työ ei tunnu varsinaisesti työltä lainkaan. Sähläsin toki kaikenlaista, ja vasta tänään tajusin kuinka olisin voinut tehdä monta asiaa paljon paljon tehokkaammin, mutta yritän olla kärsivällinen. Ensi viikolla osaan jo enemmän (tosin sekään ei ole vielä paljoa). Töissä on ympärillä kauniita asioita, ja työkaverit ovat kivoja!

Tiedättekö mitä tapahtuu lapsille jotka kieltäytyvät syömästä aamupuuroaan? He kuolevat viidessä päivässä. Tämä ja monta muuta julmaa tarinaa löytyvät vanhasta Jöröjukka-lastenkirjasta. Kirjan olen saanut aiemmin äidiltä, hän tuntee kiinnostukseni vanhoihin lasten-ja nuortenkirjoihin. Täytyy tunnustaa, että kuopukselle luin vain valikoituja paloja.

Sain muuten rokkaavan haasteen sekä Titiltä että Kanervalta (kiitos!!). Sopivia haastettavia olisi tietysti monta, mutta tällä kertaa laitan haasteen eteenpäin melkein kaimalleni Niinalle.

This was my first week working at Ihana Living. It was fun! I have still so many things to learn and I am not very efficient, but it was fun. My mother was visiting us and helped with kids whole week. Such a luxury! Yesterday I came from work and found lovely new flower pots in our garden. Thanks mum! The old childrens book above I got from my mother earlier. It is very interesting but so cruel! I coundn't read it to my own kids, lol.

2007-08-08T08:40:00.000-07:00

Siitä on aikaa, kun tässä blogissa on nähty neulomisaiheisia kirjoja. Olen tainnut aiemminkin hehkuttaa RYC Classic -sarjan neuleohjekirjoja. Ne ovat aina yhtä hienosti kuvattuja! Ei haittaa yhtään etten juuri erota oikeaa silmukkaa nurjasta. Näitä kirjoja luen siitä huolimatta tuntikausia. Vakavasti puhuen, taas tekee mieli ihan oikeasti opetella neulomaan jotain muutakin kuin kaulahuiveja. Perinteisestihän kärsivällisyyteni loppuu aina sukanvarsien tai etukappaleen jälkeen.

Tänä syksynä sarjaan tuli neljä uutta osaa, Tweed, Travel, am to pm ja Accessories. Kirjat hankin Kangaroosta. Itse tykkäsin eniten tuosta viimeisestä. Asiaan saattoi vaikuttaa se. että kirja oli kuvattu merenrannalla ja hauskassa rantamökissä. Ohessa pari vilahdusta värimaailmasta. Kyllä, syksy tulee näistä helteistä huolimatta!

Tämä viikko on muuten ollut aikamoista haipakkaa. Lapset ovat jo totutelleet päiväkotiin, ja olen tehnyt töitä aamupäivisin. Työ on aika ihanaa, vaikka hieman hirvittää kuinka ihmeessä voin muistaa kaikki uudet asiat. Ensi viikolla alkaa koulu ja eskari. Töissä pyörittelen käsissäni kaikenlaisia ihanuuksia. Tulee aika innostunut olo sisustusasioiden suhteen. Sohva nyt ainakin saattaisi kaivata uusia tyynyjä...

I know, have said this before, but I just love RYC Classic pattern books! I really have to learn to knit better. This time I have four new books, Tweed, Travel, am to pm and Accessories. I bought them from Kangaroo. I love Accessories most, pictures are gorgeous!

2007-08-05T13:11:00.000-07:00

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Kuvassa siis esikoisen saama onnittelukimppu. Tänään on ollut aikamoinen hässäkkäpäivä, ja aion viettää loppuillan katsomalla televisiosta nauhoitettua Working girl -elokuvaa. Voi, nuori Harrison Ford! Ja voi (herran jestas!) ne 80-luvun kampaukset!! Siis oikeasti, olivatko ne kampaukset muka niin kauheita? Ja pidettiinkö niitä tosi hienoina? En oikein muista, kun omasta tukastani ei sellaista leijonanharjaa saisi sitten millään. Hilpeitä joka tapauksessa. Hyvää alkavaa viikkoa!

We had my son's birthday party today, and it all went very well and we had a very nice time. And now I am exhausted and I am going to relax watching old movie from the eighties, Working girl, by Harrison Ford and Melanie Griffith. The hair style is awful! Was it really that bad?

2007-08-04T10:34:00.000-07:00

Keittiössä on uusi räsymatto, sen kutomisesta kiitos anopille. Keittiön pöydällä on uusi vahakangas. Se on hankittu jo aikaa sitten ja ollut odottamassa kaapissa käyttöönottoa. Tänään oli kauniin kesäinen päivä, liian kesäinen kun mieli on jo syksyssä. Oli kuitenkin ihanaa ulkoilla koko perheellä. Koirulikin käveli tunteja ja oli todella janoinen kun viimein pääsi kotiin ikiomalle juomakupilleen. Se ei jostain syystä halua juoda muualla kuin kotona, ei edes pitkillä automatkoilla (vaikka lähes aina pidemmille kävelylenkeillekin otan vettä varmuuden vuoksi mukaan, ja tarjoan juotavaa useaan otteeseen). Ruoka kyllä kelpaa ihan missä vaan, vesi vain kotona. outoa. Illalla valmistelin kakkuja esikoisen huomisia juhlia varten.

It was a nice and sunny day and we walked for hours, the whole family. Our dog was really thirsty when we came home. He wants to drink water only from his very own water cup. He just refuses to drink outside home, weird. My mother in law made a rag rug for our kitchen. I have also a new oilcloth at my kitchen table. I have had it for months, and I finally put it on the table. The blueberry pie is for tomorrow.

2007-08-03T03:26:00.000-07:00

Koulun alkuun on vielä viikko, mutta itse aloittelen töitä jo maanantaina. Ihan syksyfiilis siis. Olen aina pitänyt syksystä, se on ihan lempivuodenaikani. Etenkin alkusyksy, jolloin sää on mukavan raikas ja kuiva ennen marraskuun loskakelejä. On mukava pukeutua kunnollisiin paksuihin vaatteisiin kesävermeiden jälkeen. Voi käyttää samettijakkuja, villapaitoja ja paksuja housuja tarvitsematta kuitenkaan topata tai suojautua räntäsateelta. Kunnolliset kävelykengät ovat ihanat jalassa kesäsandaalien jälkeen (ja niitä tarvitaan, syksyllä on tarmoa kävelläkin paljon!). Kaikki näyttää kivalta kaduilla ja kaupungilla. Ihmiset ovat hyväntuulisia, tehokkaita ja täynnä energiaa, ja luonto on kaunis, minusta syksyllä ehkä kauneimmillaan. Loman loppuminen on aina haikeaa, mutta arkirutiiniin palaaminen tuo uusia voimia. Lapsillakin alkaa olo olla loppukesästä levoton, säännöllinen rytmi rauhoittaa.

Muistan kuinka lapsena vuoden hauskimpia hetkiä oli päästä kirjakauppaan hankkimaan kyniä ja kumeja lukuvuoden ensimmäistä koulupäivää varten. Pidin erityisesti vaaleanpunaisista ja vaaleansinisistä lyijykynistä, joissa oli teksti "It's a girl" tai "It's a boy". Niiden jälki oli paljon haaleampaa verrattuna peruslyijynään. Oli kadehdittavaa löytää lyijykynä, jolla sai aikaan kaikkein haaleimman jäljen (opettajan painajainen??). Ihminen muistaa hassuja asioita. Muistan tarkasti miltä syksyi tuntui, se tuntuu aikuisenakin yhtä hyvältä. Yhtäkkiä olo onkin pirteä ja tarmokas.

Kesällä ostin kirpputorilta useita vanhoja paketteja täynnä lyijykyniä. Niitä tarvitaan aina. En ole vielä kokeillut, onko niiden jälki haaleaa vai tummaa. Hankin edullisesti myös vanhan pulpetin, joka oli löydettäessä kamalassa kunnossa. Se oli maalattu paksusti ja rumasti vaaleanpunaisella maalilla. Isäni auttoi poistamaan maalin, ja hiomisen jälkeen aion maalata pulpetin lastenhuoneessa käytettäväksi. Toivottavasti onnistun maalaamaan sen siististi. Vanhan opetustaulun olen joskus hankkinut Hakaniemen hallin divarista.

It is not autumn yet, but I can already feel it. It is my favorite time of the year. I enjoy routines after a long lazy summer. Kids can enjoy their holidays a few more days, but I start my work on Monday. When I was a kid I loved to go to the paper store and buy pencils for the first school day. This year I bought pencils (in a picture) from flea market. I found also an old school table. It is in a very bad condition, but I am going to paint it and put it into kids room.

2007-07-31T02:39:00.000-07:00

Liivia haastoi hauskaan leikkiin jo aikaa sitten, ja monet ovat ehtineet osallistua. Minullakin oli mielessä, mutta jotenkin se on jäänyt.

Jos olisin hedelmä, olisin sitruuna.
Jos olisin ruoka, olisin juusto kaikissa muodoissaan. Tai kakku, onhan se ruoka? Juustokakku?
Jos olisin juoma, olisin maitokahvi.
Jos olisin auto, olisin vaaleansininen kuplavolkkari. Mieluiten ruusukuvioisilla istuinpäällisillä.
Jos olisin eläin, olisin koira, apina tai hiiri. Tai rotta.
Jos olisi vaate, olisin villapaita.

Tätähän voisi tietysti jatkaa loputtomiin. Kuvassa olevan sitruunaisen juustokakun ohje löytyy suosikkikirjastani Annie Bellin kakkukirjasta. Kakun pohja on digestive-kekseistä, ja tuorejuustotäyte on reilusti sitruunalla maustettu. Kokeilin sitä arvioidakseni olisiko se sopiva esikoisen syntymäpäiville viikonloppuna. Ehkä ei, en millään saanut kakkuun kaunista tasaista reunaa kuten kirjan kuvassa. Maku oli hyvä, mutta lapset tyytyivät katselemaan sitä järkyttyneinä. Ei, he eivät todellakaan aio maistaa JUUSTOkakkua. Itse asiassa maku oli niin hyvä, että saatan hiiviskellä yön pimeinä tunteina sitä napostelemaan. Onneksi kävi sopivasti vieraita joille tarjota kakkua. Esikoinen muodosti lopulta oman mielipiteensä, hän toivoo juhliinsa mansikka-banaanikakkua.

I made a lemon cheese cake because I wanted to know if it is suitable for my son's birthday (grandparents etc. visiting). I like lemons, I like cheese and of course I like cakes, so I thought it could be a good choice. My kids didn't want to taste it. Why would they want to taste a cake made of CHEESE? Luckily we had friends over so I could have an adult's opinion. They liked the cake. But the problem is that it was not a pretty cake. And if I have a party I want cakes to be pretty. My son said he would any way prefer strawberry banana cake.

2007-07-29T03:05:00.000-07:00

Viikonloppu on mennyt aivan huomaamatta. Eilen kuurasin ja sulatin jääkaapin (ihanaa, se on tehty, inhoan puuhaa!), siivosin keittiön ja kylpyhuoneen kaappeja. Yhdessä miehen kanssa raivasimme kellarin varastohuonetta. Ja se oli muka aivan hiljattain raivattu! Tänään siivosin kodinhoitohuoneen, ja neljäs koneellinen pyykkiä on parhaillaan pesukoneessa. Ei mitään näkyvää, mutta aika on mennyt nopeasti. Onneksi ehdimme myös tapaamaan vanhoja ystäviä pitkästä aikaa. Koko viikonloppu pelkkää siivousta olisi kuulostanut aivan liian ankealta!

Olen toki tehnyt muutakin. Kaiken liikenevän ajan olen lueskellut läpi leivonta- ja keittokirjojani, koska esikoisen syntymäpäivät lähestyvät. En ole vielä keksinyt mitä tarjoaisin juhlissa. Martha Stewartin sivuilla on satoja houkuttelevia vaihtoehtoja (tuo nyt on ihan vanha linkki, mutta laitan sen siihen muistin virkistykseksi, olin itse aivan unohtanut kuinka paljon reseptejä sieltä löytyy, ja lastenosastolta löytyy mm. sadesään puuhavinkkejä). Miten olisi jättimäinen cookie-kakku? Löysin myös eräästä kirjastani sitruunakakun ohjeen, joka vaikutti hauskalta. Tulossa on lähinnä aikuisia vieraita, lasten kesken pidämme hyvin pienimuotoiset juhlat. Jotain kivaa täytyy keksiä tietenkin niihinkin, luultavasti jätskiannoksia. Oikein hyvää alkavaa viikkoa!

I have been cleaning and decluttering our house the whole weekend. So much to do, but I can't see any progress! I have also read my cookbooks and baking books. We celebrate our son's birthday next week, so I want find something delicious to make. Maybe a giant cookie cake or ice cream? Have a nice week!

2007-07-27T07:15:00.000-07:00

Tänään on ollut pitkästä aikaa tehokas päivä. Hyvä mieli siitä. Aamulla leivoin pullaa, ja iltapäivällä pähkäiltiin työasioita useita tunteja. Ujutin kahvikuvaan sokeriastian, jonka löysin kirppikseltä pikkurahalla. En valitettavastu muista tuon astiasarjan nimeä, mutta tykkään sen väreistä ja etenkin vanhahtavasti muodosta. Kyseiseen sarjaan törmään kirpputoreilla tämän tästä, mutta usein hinnat on asetettu korkeiksi. Sen vuoksi olin tyytyväinen löytäessani tämän sokerikon. Se on kanneton, mutta sopii tarkoituksiini hyvin.

Hm, pullataikina ei ole varsinaisesti esteettisen näköinen, mutta se oli niin hauskasti kohonnut että nappasin kuvan. Useimmat ihmiset eivät varmaankaan käytä pullataikinan tekoon mitään ohjetta. Itse tarkistan aina ohjeen Valittujen Palojen vanhasta leivontakirjasta, ja maustan pullat kanelilla ja sokerilla. Leipominen on todella rentouttavaa. Mieleen tulee aina lastenkirjojen leipovat hahmot. Toivoisinpa osaavani tehdä tuulihattuja kuten Alibullenin neidit! En ole koskaan tullut kokeilleeksi. Loppukevennyksenä laitan linkin, jossa koiruli pelaa jalkapalloa. Kuvan laatu on valitettavasti huono. En tiedä mistä se johtuu, omalla koneella näkyi oikein hyvin. Idea tulee kuitenkin esille.

I had a baking day today. I bought that little cup for sugar from fleamarket. I like baking, because it is so relaxing. My dog loves football, you can watch him playing here (sorry about the bad quality of the picture).

2007-07-26T03:41:00.000-07:00

Koska tämän kesän säät ovat olleet mitä ovat olleet, meillä on pelattu aika paljon korttia. Se on mukavaa sadesään puuhaa. Kortin pelaus on minusta myös mitä sopivinta toimintaa lapsille, sillä se kehittää laskutaitoa erinomaisesti. Etenkin keskimmäinen rakastaa korttipelejä. Hän on myös oppinut papan ja vaarin kanssa pelatessaan runsaasti erilaisia asiaan sopivia lausahduksia. Kuten "suuret on ruudut sanoi lasimestari". Tai "ristillistä oli Tiina-vainaan elämä". Mieluiten hän tietysti lähettää matkaan viikon postit (eli lyö vastustajalle kaikki viisi korttia kerralla). Pelin lopuksi voi arvokkaasti todeta, että "teit vain yhden virheen, valitsit väärän pelikumppanin" tai vaihtoehtoisesti vaatia kiukkuisesti revanssia. Itse joudun tekemään jälkimmäistä aika usein. Kiukunkyyneleet yritän toki niellä niin ettei kukaan huomaa. Bridgeä en ole tosin pelannut vuosiin, vaikka korttipelikirja onkin avoinna sen kohdalta.

Tänään oli pitkästä aikaa niin aurinkoista että teki mieli ulkoilla. Ajoimme Raaseporin linnoitukselle jokakesäiselle retkelle. Aloin kovasti odottaa retkeä luettuani Titin blogia. Lapsista kohde oli yhtä hauska kuin ennenkin. Itse hieman harmittelin että satuimme paikalle juuri kun linnoituksella valmisteltiin huomenna pidettäviä juhlia (oli vaikeaa ottaa kuvia kaiken varustelun keskellä). Viikonloppuna on tarkoitus vielä hieman retkeillä. Maanantaina nimittäin alkaa jo arki. Mies aloittaa työnsä, me lasten kanssa totuttelemme ajatukseen loman loppumisesta. Blogi on ollut viime aikoina kirja-arvosteluiden ja sisustuspohdintojen sijasta kotimaan matkailumainos. Toivottavasti asia korjaantuu syksyn tullessa!

It has been a very rainy summer here in Finland, so we have played card games for hours. My kids love card games. Today we visited Raseborg Castle Ruins. Our boys enjoy visiting castles and castle ruins, we do it every summer. I know, I have not written any book reviews lately, and I have not even thought about decorating issues. I hope that will change in near future!

2007-07-24T04:35:00.000-07:00

Tällä kertaa kahvikuppikuvat ovat ilman kahvileipää, mustikkapiirakka hävisi niin nopeasti, että kamera ei ehtinyt mukaan... Kupit löysin kirpparilta, ne ovat lohkeilleet ja lautasettomat (lukuunottamatta pullavatia) mutta tykkäsin niiden raikkaasta väristä kovasti. Alapuolella olevassa kulhossa ovat edelliseen postaukseen tulleet kommentit. Kaksi nuorimmaista toimivat onnettarina ja virallisina valvojina. Vastauksia tuli monta, kiitos niistä! Nyt on taas monta lukuvinkkiä jonossa. Poimimme joukosta kaksi vastaajaa, joille lähetän kirjapaketin tulemaan. Onni suosi Piiua ja Heidiä. Laittakaa molemmat sähköpostia tulemaan (osoitteella nina at ihanaliving piste fi, siis tietysti osoitteeseen oikeat merkit, en viitsi koko osoitetta laittaa tähän roskapostin kauhussa). Postiin ehdin huomenna tai ylihuomenna.

Helsingissä on jatkunut lamusade (mieheltä opittu termi, viittaa pitkään jatkuvaan sateeseen) koko päivän. Yritän käyttää sadepäivää järjestelyyn ja siivoukseen, tulosta tulee liian hitaasti! Eilen kävimme kävelyllä Seurasaaressa ja kahvittelimme lähistöllä olevassa kahvilassa. Alakuvassa joukko rumia ankanpoikasia, jotka levähtivät Seurasaaressa emonsa huomassa. Suloisia! Viimeinen lomaviikko kuluu rauhallisesti kotona ollen. Rästissä on sekä pihatöitä että vaatehuoltoa (lue pyykkivuori). Tehdään pieniä retkiä jos sää sallii, sekä Suomenlinna että Raasepori ovat tältä kesältä näkemättä.

Annulta terveisiä! Muutto sujui hyvin, mutta nettiliittymää ei ole vielä avattu. Annu palaa asiaan omassa blogissaan ensi viikolla.

I picked up two names after my latest post, Piiu and Heidi, and I am going to send them books as a present. I was delighted to see that I had also two visitors from Australia, Linny T and Pretty Essentials! I have a huge dream to travel Australia some day. Linny T and Pretty Essentials, if you are interested, I would like to send you Scandinavian magazines as a surprise gift. Just e-mail me (nina at ihanaliving dot fi).

2007-07-22T08:16:00.000-07:00

On aina kiva palata kotiin. Se on ihana hetki. Kesälomalla oli kyllä mukavaa. Ajelimme ympäri Suomea, tapasimme sukulaisia, ystäviä ja kummilapsia, mökkeilimme ja teimme kaikenlaista lomakivaa. Kemissä lapset pääsivät viettämään kesäloman kohokohtaa tekemällä merirosvoristeilyn perinnelaiva Katariinalla. Merirosvopäivää muistellaan meillä todennäköisesti vielä talvellakin. Itselläni jäivät lomasta mieleen mm. herkuttelut isän paistamilla räiskäleillä ja äidin puutarhan kauniit kukat (alapuolella oleva pioni esimerkkinä).

Kesälomalla kävin kirppiksilläkin enemmän kuin koko talvena. En kuitenkaan löytänyt juuri mitään, ehkä moni muukin vietti kesälomaansa kirppiksillä kierrellen. Ainoita löytöjäni olivat pieni työpöytä, jonka aion maalata ja sijoittaa eskaria aloittavan keskimmäisen huoneeseen, sekä muutama kahvikuppi. Niistä kuvia kunhan ennätän. Kotiin palattuani löysin postilaatikosta muutaman uuden lehden, mutta niiden pariin paneudun vasta odotetun luku-urakan jälkeen. Ensi yö taitaa nimittäin vierähtää uuden Harry Potterin seurassa. Helsinkiin tultaessa ajoimme aivan ensimmäiseksi kirjakauppaan, ja mies huomaavaisesti lupasi minulle ensimmäisen lukuvuoron. En malttaisi odottaa (ja suljen silmäni kirjan jo lukeneiden kommenteilta)!

Olen aika tavalla herkutellut tuoreilla marjoilla. Kuulun tosin niihin henkilöihin, jotka herkuttelevat toisten keräämillä marjoilla rämpimättä itse metsässä. Se nolottaa pikkuisen, mutta ei kovin paljoa, koska en kerta kaikkiaan pysty keräämään marjoja. En miellä itseäni varsinaisesti laiskaksi. Monia muita ja työläitäkin askareita teen aivan mielelläni tai vähintäänkin velvollisuudesta. Mutta marjoja keräämistä inhoan. Vanhempani taisivat huomata jo melko varhain, että raahaamiseni marjaretkille tuotti pelkästää vaivaa (ulvoin, narisin ja hidastin kaikkien muidenkin keräämistä). Siitä huolimatta muistan hämäriä mielikuvia kuinka pikkutyttönä kiskoin TUL:n punaista froteehupparia tiukasti hupulle estääkseni hyönteisiä menemästä niskaan, ja hyppelin tuskaisena ja hikisenä marjakipponi kanssa. Sain tuskin astian pohjaa peittoon siinä ajassa missä muut poimivat ämpärillisen. Hui, puistattaa vieläkin. Taisin lapsena viettää kesäpäiväni mielummin kirja kädessä. Onneksi mies tykkää marjastaa kuten isovanhemmatkin, ja lapsetkin olivat heillä jo mustikassa ihan mielellään mukana. Mustikkamaito maistuu ihanalta, siitähän ei pääse mihinkään.

Tätä kirjoittaessani huomasin blogini kävimäärän ylittäneen 50 000 kävijän rajan. Hurjaa! Aloittaessani blogin pidon ajattelin parin kaverin poikkeavan ja vaihtavan mielipiteitä kirjoista ja lehdistä. Nyt Kirjakahvilaan on eksynyt monta muutakin samanhenkistä bloggailijaa tai blogien lukijaa. Merkkipaalun kunniaksi ajattelin arpoa kommentin jättäneiden kesken jonkin kirja-tai lehtipalkinnon. Jos haluat osallistua, jätä kommentti ja kerro vaikka minkä kirjan luit viimeksi. Itse luin eilen mökillä Alexander McCall Smithin Naisten etsivätoimisto nro 1.

Just a few words in English. I am finally at home after visiting relatives and friends for ten days. We had so much fun during vacation, but it is always wonderful to come back home. I have a new Harry Potter in my hands and I can't wait to read it. I just realized my blog has had over 50 000 visitors. I didn't expect so many visitors! So I would like to have a little celebration. Leave a comment on this post and I print all comments and pick up one lucky name and send a winner a present (a book or magazines?). Tell me what books you have read lately. I read yesterday the No 1 Ladies' Detective Agency by Alexander McCall Smith.

2007-07-13T03:33:00.000-07:00

Olin ilahtunut huomatessani, että Akateemisen kirjakaupan valikoimissa oli Angry Chicken -blogin Amy Karolin uutta ompelukirjaa Bend-the-Rules Sewing, jota on paljon hehkutettu eri blogeissa. Ompeluni ovat vähäisiä, mutta mielenkiinnosta halusin kirjaan tutustua. Se onkin pirteä ja hauska kirja, jossa on pieniä aloittelijallekin sopivia ompeluideoita. Ideat ovat hassuja ja omaperäisiä, ompelun ei selvästikään tarvitse olla kovin vakava juttu! Kuvissa on käytetty ihania kirkasvärisiä kankaita, ensimäisenä tuli mieleen ommella iso kasa eri värisiä kangasservettejä. Niitä olisi luksusta käyttää ihan arkisellakin aamupalalla. Entäs sitten ommeltu kaulapanta koiralle, tarvitaan vain D-rengas ja pieni repuissakin käytettävä klipsu? "Maybe I should make a collar for Sparky to match my skirt?" Kyllä vaan, ehdottomasti koirulillekin hamekankaaseen sopiva panta! Koirulin vahva miehinen itsetunto tuskin moisesta järkkyisi. Myös nukketeatteriverho lapsille sadepäivien iloksi on hauska ja toteuttamiskelpoinen idea. Kaikkea tällaista. Joskus mietin tosissani, pitäisikö sitä kasvaa henkisestikin aikuiseksi, mutta en taida viitsiä. Silloin jää monesta kivasta jutusta paitsi.

Yläkuvassa oleva mansikkaherkku on valmistettu simppelisti turkkilaisesta jogurtista, maustamattomasta tuorejuustosta ja aiemmin tekemästäni mansikkahillosta. Soseutin kaikki sauvasekoittimella ja lisäsin hiukan pähkinärouhetta. Makea ja hapan sopivat hyvin yhteen. Blogini on taas reilun viikon päivittämättä. Lähden mökkeilemään ja sukuloimaan. Elämä on yhtä reissaamista! Hauskaa viikonloppua!

I was glad to see that downtown bookstore sells the book Bend-the-Rules Sewing by Angry Chicken Amy Karol. I am not much of a sewer but I had to buy it, because I have read so much about it from different blogs. It is cheerful and has lovely pictures, sewing can be fun! I want to sew lots of napkins from colourful fabrics and what about a collar for my dog to match my skirt? Yes! Today I will travel to visit my family for a week. Have a nice weekend!

2007-07-12T00:43:00.000-07:00

Aivan ensimmäiseksi, lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka jätitte ihania kommentteja tai sähköpostailitte liittyen edelliseen kirjoitukseeni! Olin häkellyksissäni siitä, miten ihanasti ihmiset ovat hengessä mukana ja jaksavat kirjoittaa kauniita ja kannustavia sanoja. Jokaikisen viestin ja kommentin olen lukenut ajatuksella ja useaan kertaan. Kiitos!! Blogissani on käynyt tavallista enemmän vilskettä viime päivinä, tervetuloa kaikille uusille vierailijoille!

Täytyy tunnustaa, että tajusin itsekin asian vasta kun olin sen ääneen sanonut. Tuleva elämänmuutos jännittää nyt melkoisesti! Se on iloinen ja kiva asia, mutta samalla jännitän sitä, kuinka perheemme arki alkaa sujua. Bloggailua jatkan toki aina kun siihen on aikaa. Samalla kuitenkin mietin, että kuinka tarkasti joudun jatkossa sanojani varomaan. Saanko kertoa myös työhön liittyvistä asioista vai tuntuuko se aivan piilomainonnalta? Tähän asti periaatteeni on ollut se, että kirjoitan ja otan kuvia sellaisista asioista, jotka itsestäni ovat positiivisia ja inspiroivia, ja jotka ilahduttavat arjen keskellä. Nautin lasten touhuista, perheen yhdessäolosta, koirulaisesta, mukavista kahvihetkistä, leipomisesta, kaikesta kauniista kotiin liittyvästä ja kirjoista, elokuvista ja sisustuslehdistä. Epäilen vahvasti, että tulevaisuudessa nautin myös työnteosta!

Tällä hetkellä kunnon blogipostauksiin ei ole aikaa, sillä kuluva viikko on täynnä hulinaa, omien lasten, naapureiden ja kaverusten ravaamista edestakaisin sisään ja ulos. Meteli on melkoinen ja aikaa ei ole muuhun kuin järjestyksen pitoon ja nälkäisten suiden ruokkimiseen. Ja minusta tämä on ihanaa, tätä olen aina halunnut ja yritän tallettaa mieleeni jokaisen hetken! Aamulla paistettiin kuopuksen kanssa pannukakkuja. Hämärä mielikuva kertoo, että olen joskus esitellyt kuvassa olevan kirjan Herkutellaan ulkona. Nimenomaan tuo pannukakkuresepti on kirjan parasta antia. Ne ovat muuten parhaimmillaan aamupalalla kevyesti voideltuina. Mansikkahilloa (jota keitin kunnon perheenäiti -fiiliksissä kaksi päivää, ja jonka jäljiltä keittiö vaati toiset kaksi päivää kuurausta) ei kaipaa kukaan!

I was so pleased to receive so many lovely comments and e-mails after my previous post. Thank you!! And I will continue to write my blog, but right now I am very busy. It is summer vacation, and kids and their friends run in and out of our house (which, by the way is very noisy) and all I can do is keep an eye of them and feed them! And I love every minute of it. I made pancakes this morning with my youngest son. They were delicious with butter.

2007-07-09T11:07:00.000-07:00

Perheellämme on loppukuusta vielä kaksi viikkoa yhteistä kesälomaa jäljellä. Sen jälkeen on aika totutella elämänmuutokseen. Pitkän kotiäitiyden jälkeen aion palata työelämään. Kotona olo on ollut ihanaa! Ympärivuorokautinen lastenhoito ja melko vähäiset sosiaaliset kontaktit ovat joskus tuntuneet raskailtakin, mutta antoisaa se on ollut ihan aina. Työelämään aion siirtyä pehmeästi lyhennetyllä työpäivällä, ja työympäristö tulee olemaan rento ja mukava. Elokuusta lähtien olen nimittäin osa Ihana Livingiä. Otan hoitaakseni yrityksen pitoon liittyvät hieman tylsät mutta välttämättömät velvollisuudet eli talousasiat (olen vähän tylsä ja ikävä tyyppi, tykkään numeroista ihan oikeasti!), jolloin Annu ja Liinu voivat päästää kaiken luovuutensa ja taiteellisen voimansa ihan valloilleen (ja niitä molempiahan riittää rajattomasti!).

Löysin Ihanan sivut Kristinan blogin kautta jo ennen kuin nettikauppaa oli virallisesti avattukaan. Ajoitus oli otollinen, sillä olimme juuri muuttamassa. En ollut vuosiin sisustanut kotia, sillä lasten ollessa ihan pieniä aika ja voimat olivat vähissä. Luin sisustuslehtiä ja -kirjoja, mutta oma asuntomme oli jo perheellemme liian ahdaskin, ja halusin myös säästää rahaa, jotta voisin tulevaisuudessa sisustaa uutta kotiamme. Ihanasta löysin niitä tanskalaisvaikutteisia huonekaluja ja tekstiilejä, joita olin pitkään ihastellut eri lehdistä. Annuun ja Liinuun tutustuin sähköpostien ja blogien välityksellä, ja kun ajatus yhteistyöstä oli pari kuukautta sitten heitetty ilmaan, asiat etenivätkin vauhdilla. Työn aloittaminen jännittää kovasti, mutta samalla odotan uusia ja kivoja juttuja innokkaasti. Talousasioiden hoitamisen lisäksi tulen olemaan myös asiakkaiden tavoitettavissa puhelimen ja sähköpostin (nina(a)ihanaliving.fi) välityksellä. Toivottavasti tutustun myös mahdollisimman moniin teistä, jotka olette blogissani vierailleet! Blogini kohtaloa olen hieman miettinyt. Luulen kuitenkin, että ehdin jatkossakin silloin tällöin kommentoimaan sisustukseen liittyviä kirjoja ja lehtiä.

I have been at home as a stay at home mom for a long time. And I have enjoyed it so much! Now it is time to move on. From the beginning of August I start to work at Ihana Living. My main job is to take care of financies, but I am also going to be available for customers. Web site in English will be launched during fall 2007, so don't hesitate to contact me if you have any questions (just e-mail nina(a)ihanaliving.fi). I found Annu via Kristinas blog before the web-shop was even opened and I have been customer of Ihana Living ever since. I am a little bit nervous to start working after staying at home for so long time, but I also can't wait to do everything new and meet new people. I guess I will still write about books at my blog when ever I have time.

2007-07-07T12:53:00.000-07:00

Yritän teeskennellä ettei koko keittiö olisi ihan hirveässä sotkussa kaksipäiväisen hilloepisodin jälkeen (siitä toiste), ja keskityn ajattelemaan eilen saamaani kirjaa. Se on Jeanne d'Arc Livingin Franske stemninger på nordisk vis, tekijöinä Vivian Christensen ja Lonnie Wurtz Jensen. Tykkään kirjasta todella paljon! Etukäteen mietin, että se saattaisi olla liian romanttinen makuuni, mutta kirja on tavallaan hyvin hillitty. Paljon valkoista, luonnonvalkoista, pellavan sävyjä, haaleaa vaaleanpunaista ja vaaleansinistä. Paljon yksivärisiä tekstiilejä, raitaa ja ruusuja pieninä yksityiskohtina. Paljon vanhoja esineitä ja kuluneita pintoja. Mukana on myös vanhaa lasia, runsaasti kynttilöitä ja madonnapatsaita (joita itse en oikein osaa käyttää sisustuelementteinä), mutta tähän tyyliin ne sopivat ja lopputulos on kaunis. Suosittelen kirjaa lämpimästi. Kirja on suuri, ja sivut ovat paksut ja mattapintaiset, joten lukukokemus on kaikin puolin hieno (nuo ovat tietysti ihan sivuseikkoja eivätkä liity sisältöön, mutta en nyt voi olla mainitsematta).

After making strawberry jam for two days my kitchen is a mess. I try to ignore it and concentrate to the book I got yesterday, Franske stemninger på nordisk vis by Jeanne d'Arc living (Vivian Christensen and Lonnie Wurtz Jensen). I love this book!! It is described "French atmosphire in Nordic style", and it is a lovely book. I thought it could be too romantic for my taste, but I really like it.

Alapuolella vilahtava sivu on lastenhuoneista kertovasta luvusta, joten kuvat ovat melko värikkäitä. Muuten väritys on pitkälti sitä mitä kansikuvassa. Olen nyt vallan ihastunut tällaiseen tyyliin. Valitettavasti olen ihastunut moneen muuhunkin tyyliin, ja joskus on kiva käyttää raikkaitakin värejä, kuten edellisessä postauksessa. Hankalaa. Toistaiseksi olen yrittänyt toimia niin, että käytän pehmeitä värejä alakerrassa ja raikkaampia juttuja lastenhuoneissa ja kylpyhuoneessa, mutta olisi ihanaa saada yhtenäinen linja koko kotiin. Toisaalta, koti on kooste niin monesta jutusta, ja omassa kodissa pitääkin minusta olla "virheitä". Mutta rauhallinen yhtenäinen tyyli tekisi kodista pehmoisen pesäpaikan. Jatkan siis haaveilua! Outi varmaan ehtiessään kertoilee omia kommenttejaan tästä ja muista tanskalaisista kirjoista.

I really like this style at a moment. The problem is that I like so many things and different styles... I love this soft and peaceful look, but I also like fresh and uncluttered look. But right now this book is my favorite.

2007-07-07T06:14:00.000-07:00

Tänään on ollut kesäistäkin kesäisempi olo, vaikka sää on ollut koko iltapäivän sateinen. Piiu kertoi blogissaan retkestä Hakaniemen halliin, ja sain siitä inspiraatiota lähteä halliin ja torille mansikoita ja vihanneksia hakemaan. Sää oli aamulla kaunis, ja palasimme mansikkalaatikoiden, kukkien, perunoiden, sipuleiden, porkkanoiden, herneiden ja retiisien kera. Kuvassa on muuten kaksi pilkkukannua. Löysin aiemmin hankkimani kannun isosiskon kirppishallilta eilen maalla. Luulin jo retkeä turhaksi, sillä paikka tuntui kolutulta ja hinnat olivat hämmentävän korkeat. Olin jo lähdössä pois, kun näin erään pöydän reunalla pilkkukannun. Hinta oli reilusti alle puolet siitä mitä kannut muuten maksoivat! Aivan kuin se olisi ollut siellä minua odottamassa.

I have had a very nice summer day, though it has been raining the whole afternoon. I went to a market-place this morning and bought strawberries, flowers and vegetables and had a very nice time there. And there are two spotted jugs in a picture. I went to flea market yesterday and first I couldn't find anything interesting. There was some nice china, but prices were really high. Then I saw this jug. And I had already a little sister at home! The price was also very reasonable!

Mansikoista tein jo kakun, ja illalla keitän loput mansikkahilloksi. Mansikat olivat suuria, mutta kohtuullisen makoisia maultaan. Kaikkein maukkaimmat mansikat söin kuitenkin viikonloppuna maalla. Metsämansikkamaito on kesän parasta herkkua! Sateisesta kesästä johtuen metsämansikoita on melko runsaasti ja ne ovat mehukkaita.

I baked a strawberry cake, and I am going to make strawberry jam tonight. It is nice to have home-made strawberry jam with pan cakes! But I think the most delicious treat in a summer is wild strawberries with milk. We ate it as a dessert last weekend.

Illaksi ajattelin valmistaa retiisisalaattia Outin ohjeella. Tapasin Outin tänään pikaisesti, sillä hain häneltä erään kirjan, jota tilasimme Tanskasta kimppatilauksena. Oli hirmuisen hauskaa tavata blogituttava ihan oikeasti! Ja hakemani kirja on ihana, aivan kerrassaan ihana. Siitä lisää kommentteja huomenna!

I bought vegetables for summery salad. Outi gave a recipe for it here. I actually met Outi today! I picked up a book from her house (we ordered books from Danmark together so we could share a postal charge). It was so nice to finally meet her! And the book is fabulous, more about it tomorrow.

2007-07-04T03:12:00.000-07:00

Lomalla on ihanaa. En halua palata arkeen. Itse asiassa kieltäydyn palaamasta arkeen. Ei ole väliä onko lomalla kotona, mökillä vai matkoilla, koko perheen yhdessäolo on ihanaa. Viimeiset pari viikkoa olemme olleet ensin mökillä ja sitten rantalomalla Kyproksella. Edessä on vielä mökkeilyä kun haemme maalla lomailleen koirulin isovanhempien luota kotiin. Voi miten ikävä on koirulaista! Aion halia sitä kaksi tuntia, ja antaa sille monta suukkoa kuonolle. Loppukesään on säästetty vielä pari viikkoa lomaa, mutta ne koirulikin viettää yhdessä muun perheen kanssa. Eron päivät siitä tuntuvat niin pitkiltä. Olisi kuitenkin paitsi hankalaa myös liian raskasta iäkkäälle koiralle raahata sitä ulkomaanmatkoille, ja koiruli nauttii vapaasta oleilustaan maalla.

En oikein tiennyt mitä odottaa tältä lomamatkalta. Joskus rantalomakohteet ovat kiusallisen meluisia ja kansoitettuja. Tämä oli kuitenkin ehdottomasti sitä, mistä lapset nauttivat ja mitä he olivat odottaneet koko kevään. Kaikki sujuikin hienosti. Olimme onnekkaita, ja majoituspaikkamme osoittautui miellyttäväksi ja siistiksi villaksi automatkan päässä ruuhkaisimmilta rannoilta. Taloon kuului uima-allas, ja sen edessä oleva ranta oli rauhallinen ja mukava. Vietimme aikaa uiden ja retkeillen, ja nyt olo on levännyt. Söin myös viikon ajan ihanaa kreikkalaista salaattia ja grillattua halloumia. Kuvia otin harmillisen vähän, lähinnä perhekuvia ja kuvia retkeilykohteista matkapäiväkirjaa varten. Meri ja taivas olivat kuitenkin sinisiä!

I love to be on vacation. It doesn't matter if I am at home or travelling, I just love the time together. We visited Cypros for a week. I didn't know what to expect, sometimes beach places are so noisy and crowded. But we were lucky. We lived in a villa with a big pool miles away from the most crowded places. We rented a car and made a few trips, and I ate Greek salad and grilled halloum cheese every day. Just an ordinary beach vacation, but very relaxing, and kids enjoyed swimming so much. I didn't take many photos, but the sun and the see were blue!

Kevyeen rantalomalukemistoon kuuluivat mm. Sophie Kinsellan Shopaholic & Baby ja Jane Greenin Life Swap. Hupaisia ja tilanteeseen sopivia kirjoja. Luin myös Joanne Harrisin Herrasmiehiä ja huijareita, jota en ollut vielä lukenut, ja jota joku (Reine?) suositteli aiemmin. Se olikin hyvä kirja, en malttanut laskea sitä käsistäni! Mutta karmiva, melkoisen karmiva, ja jäi hieman pyörimään uniini. Mökillä luin jo aiemmin Oi ihana toukokuun, joka oli tälläkin lukukerralla ihanan viihdyttävä (siitä jää tosin yhtä nälkäinen olotila kuin lapsena Viisikkoja lukiessa!) sekä erään vanhan Dan Brownin kirjan, joka oli ihan hauska mutta valitettavan epäuskottava (tietotekniikkaan liittyvät kirjat eivät vain kestä ajan hammasta uskottavana). Luin mökillä myös Eppu Nuotion viimeisimmän dekkarin, joka oli hyvä, mutta sen rikokset olivat aika inhoja. Miksi ne ovat aina niin inhoja? En voi taaskaan edes kirjoittaa rikoksen laatua, en kestä ajatusta, että blogiini tulisi joku joka googlaa kyseisellä epämiellyttävällä hakusanalla. Kesän lukujonossa on vielä esim. Dick Francisin uusin dekkari (tykkään Francisistä, olen lukenut ne kaikki) ja Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimo, jota en ole sitäkään tullut koskaan lukeneeksi.

Lentokoneessa katsoin Hugh Grantin ja Drew Barrymoren elokuvan Music and Lyrics, joka oli hauska! Hugh on vaan niin poikamaisen viehättävä, ei voi mitään (melkein muuten unohdin jo ne epämiellyttävät mielleyhtymät, joita tulee Hughin vanhoista likaisista skandaaleista!!). Ja olen kai sitä ikäluokkaa, että kasari-ironia puree. Oi niitä aikoja! Tämä nyt oli tällainen pikainen päivitys, jatkan lomailua!

I had some light summer reading with me, funny books by Sophie Kinsella and Jane Green. I have read also books by Joanne Harris and Dan Brown, and I have the latest Dick Francis book waiting for reading. I watched Music and Lyrics on a plane. It was romantic and funny, and Hugh was adorable as always!

This was a very quick post, I'll be back next week. I am going to country side for a few days. Our dog spent time with grandparents while we were on Cypros. I can't wait to see him, I miss him so much!

2007-06-20T07:15:00.000-07:00

Kirjakahvila suuntaa pian lomalle. Ensin juhannuksen viettoon ja sitten auringon lämpöön. Mukaan otan hyvän kirjan.Viehättävät pokkarinkannet on tehnyt Violet. Violetin sivuilta löytyy kaikenlaista kaunista käsintehtyä, usein vanhoilla valokuvilla tai teksteillä koristeltuna. Pokkarinkansissa on hauskoja yksityiskohtia joka puolella. Sisällä on pieni tasku ja kankainen kirjanmerkki. Kansissa oleva pokkari on tällä kertaa Oi ihana toukokuu. Siitä oli puhetta jo aiemmin lomalukemista miettiessäni, ja se on taatusti rentouttavaa lukemista!

I bought lovely book covers from Violet. She makes beautiful things using old photos and texts etc. The paper back book inside the covers is The Darling Buds of May by H. E. Bates. It is a very relaxing book and suitable for summer reading.

Tuollaisia pieniä ruskeita leivoksia ostan aina joskus kahvipöytään ihan niiden kauniin värin takia. Itse en voi niitä syödä, toivottavasti mies suostuu leivoksen teen kanssa nauttimaan. Kahvipannun olen löytänyt kirpparilta (jo aiemmin löytämäni kattilan kaveriksi). Hinta oli edullinen, ja kahvipannu on hyvässä kunnossa. Kuviointi on retro ja kesäinen. Oikeastaan olen himoinnut sellaista turkoosia korkeaa kahvikannua, mutta niiden hinnat ovat olleet liian korkeita kun niitä on vastaan tullut. Tämä on vähän tallainen mummon mökki -tyylinen versio.

I found an enamel coffee pot from flea market a few weeks ago. It is the same colour as the pot I found earlier. I think they are funny and a little bit retro style and would be suitable for a summer kitchen.

Alimmassa kuvassa on vilaus uusimmasta Lantliv-lehdestä, jossa oli vinkkejä mm. pirteään siniseen kesäkeittiöön. Emaliset kattila ja kahvipannu sopisivatkin hyvin kesäkeittiön varusteisiin. Ehkä ne jossain vaiheessa kulkeutuvatkin maalle kesäkäyttöön.

Tarkoituksenani on loman aikana vierailla ainakin muutamassa kivassa kahvilasssa, ja hyvällä onnella vastaan tulee hyviä kirjojakin. Päivittelen blogiani kun tulen taas koneen äärelle. Toivottelen nyt kaikille blogiini poikkeaville oikein ihania ja aurinkoisia kesäpäiviä ja oikein hyvää juhannusta!

A blue summer kitchen in a magazine picture below is from the latest Lantliv. I am now leaving for summer vacation with my family. I'll be back after a couple of weeks. I hope you all have nice and sunny summer holidays!

2007-06-19T06:57:00.000-07:00

Yläkuvassa oleva kakku on banaani-hasselpähkinäleipä. Ohje löytyi uusimmasta Isabellas-lehdestä. Vaikutti peruskakulta, mutta koostumus oli oikein hyvä, ohje pääsee käyttöön jatkossakin. Kakku hupeni lasten käsissä hetkessä. Alapuolella on raitakankaasta kokeilemani puutarhaessu. Päätin vielä vähän harjoitella ennen kukkakankaan tuhoamista. Simppelin essunohjeen otin Christina Struttin Home-made vintage -kirjasta. Kuvassa essu on esikoisen päällä, joten puutarhatyökalut näyttävät suhteettoman suurilta. Vaaleansiniset pienet oksasakset ovat Villi niitty -nettikaupasta. Julmannäköinen piikki on suosikkityökaluni, se on nimittäin tarkoitettu voikukkien kitkemiseen. Ei se oikeasti kovin suuri ole, esikoisen kapoisa vyötärö väärentää mittasuhteita. Tänään tällainen lyhyenpuoleinen postaus, huomenna taas lisää!

I made a banana-hazelnut bread, I found a recipe from the latest Isabellas-magazine. Kids liked it very much. I was supposed to make a garden apron from flower fabric, but I wanted to practise some more and I used a piece of left over striped fabric. A very easy pattern is from book Home-made vintage by Christina Strutt. My son is wearing the apron, so that's why all garden tools look so huge.

2007-06-17T03:51:00.000-07:00

Sainpa tuossa muutama päivä sitten kesäflunssan poikasen, ja pari päivää olen viettänyt kunnon kuumeessa. Mies on ansiokkaasti viihdyttänyt lapsia viemällä pyöräilemään ja uimaan sekä lukemalla Narniaa. Tekee tuota kaikkea toki ihan joka päivä, mutta normaalisti voimme jakaa asian. Tällä kertaa olin aivan toipilaana. Tänään olo oli jo parempi, ja päätin lähteä muun perheen kanssa ulkoilemaan. Teimme pitkän kävelylenkin, ja valitsimme kauniin maaston, niitty toisensa jälkeen ihania luonnonkukkia. Harmitti etten ottanut kameraa mukaan. Laitoin kuitenkin kuviksi aiheeseen sopivasti luonnonkukkakimppuja viime viikonlopulta. Eivät ehkä ole kuvissa niin edukseen, mutta olivat todella nättejä ja herkkiä kimppuja. Enää muuten viikko, niin meillä alkaa koko perheen loma. Ihanaa! Sitä ennen on hurjasti tehtäviä listalla. Mukavaa ja toimeliasta viikkoa!

I cought a little summer flu, so I have been resting a couple of days. Today I felt better already and we made a long walk with the whole family. Everything looked so pretty and summery, it was a pity I didn't have my camera with me. So here are two pictures from last weekend. We had a little celebration at countryside and had these flowers at tables. Have a nice week!

2007-06-15T07:07:00.000-07:00

Otin vielä kuvan kesälomareissulla löytämästäni jalallisesta ompelurasiasta. Se on hyväkuntoinen, isäni ainoastaan hieman kiristeli kantokahvan ruuveja. Tarkoitukseni on laittaa sinne askartelu/ompelutarvikkeita, mutta en ole vielä ehtinyt, joten ihan väriksi laitoin lokeroihin paperisia ja kankaisia lautasliinoja ja muuta pilkullista tavaraa. Toki rasiaa voisi käytää lautasliinojenkin säilytykseen, mutta luultavasti vien sen makuuhuoneen nurkkaan ja säilön siihen askasrtelujuttuja. Hyvää säilytystilaa joka tapauksessa.

I found a nice sewing box from flea market last week. I am going to store my crafting supplies there (I didn't have time to organize them yet, so that's why there are some polkadot napkins, just for colour).

Vaaleanvihreät nupit olen hankkinut jo kauan sitten, ja ne lojuvat laatikossa odottamassa josko löytäisin joskus kirpputorilta lastenhuoneeseen sopivan pikkulipaston, johon voisin nupit vaihtaa. Alakuvissa olevat kuvat ovat uudesta tanskalaisesta kirjasta Familieliv, aktiviteter og boligideer for store og små, tekijänä Lisbett Wedendahl. Luin siitä esittelyn BoligLivistä jokin aika sitten ja päätin hankkia sen heti kun kirja on ilmestynyt. Kirja on juuri sellainen kuin vain tanskalaiset osaavat tehdä, pidän siitä todella paljon! Kirjassa on lapsiperheille sopivia ideoita vuodenaikojen mukaan jaoteltuina, ja mukana on kivasti myös sisustuskuvia, vahvaa tanskalaista tyyliä nekin.

The book in pictures is a Danish book Familieliv, aktiviteter og boligideer for store og små by Lisbett Wedendahl. It is a beautiful and lovely book about family life, I like it very much. I don't actually speak Danish, but I can understand simple language (like in decorating books and cook books etc) and if I need to understand every word I use a dictionary. I ordered this book also from Saxo.

Kirjassa rakennetaan leijaa ja retkeillään lasten kanssa, tehdään omatekoista raparperimehua ja askarrellaan erilaisia pieniä käsityöjuttuja. Jutut ovat helppoja, ne on tarkoitettukin koko perheen yhdessä tehtäviksi. Ja kysymyshän ei ole siitä, etteikö kuka tahansa osaisi rakentaa simppeliä leijaa tai keittää mehua tai hilloa ihan ilman kirjallisia ohjeitakin. Varmasti osaa, ja itsekin olen puuhastellut molempia. Mutta nykyisin kaikessa kiireessä useimmat asiat jäävät vain suunnitelmiksi. Mietin usein, että olisi kiva käydä taas lennättämässä leijaa (joko itse tehtyä tai kaapista löytyvää) tai keittää itse mansikkahilloa lettukesteihin (kyllä kaupastakin saa, mutta se nyt vaan ei ole yhtä hyvää), mutta teinköhän kumpaakaan viime kesänä? En tainnut tehdä. Ja juuri siihen tarvitaan tällaisia kirjoja. Innostuu tekemään asioita, joita on tehnyt joskus, ennen ehkä useinkin, mutta jostain syystä ei ole viime aikoina vaan jaksanut tai muka ehtinyt. Jospa nyt ehtisi. Jos jotakuta kiinnostaa, niin kirja löytyy täältä.

2007-06-13T08:49:00.000-07:00

Isovanhemmat vierailivat meillä noin viikon ajan. Lapset olivat tietysti tohkeissaan heidän seurastaan, ja kaikilla oli mukavaa (isovanhemmilla kenties hieman uuvuttavaakin...). Lomailimme maalla myös toisten isovanhempien luona ja vietimme kesäjuhlia. Sain äidiltäni tuliaisina hänen tekemänsä sievän virkatun pannumyssyn ja kaksi vanhaa kahvikuppia. Äiti taitaa tietää lempivärini aika hyvin!

We had my parents visiting us for a week. Kids had a fabulous time! I guess my parents were happy, and exhausted... My mother gave me a crocheted tea cozy she had made and two old coffee cups. She knows my favorite colours so well!

Alla oleva pikkupöytä on kirpparireissun tulos, kuten myös vanha turkoosi Arabian muki. Olin aika tyytyväinen löytöihini, olenkin kaivannut makkariin yöpöytää. Pöydällä oleva kirja on Ulla Welinderin Sy & strik børnetøj 4-10 år. Olen halunnut nähdä kirjan siitä lähtien kun näin jutun tekijän kodista eräässä BoligLivin numerossa, ja luettuani kirjasta vielä hiljattain Posidrivin blogista päätin tilata sen Saxolta. Toimitus oli nopeaa, ja tilasin samalla myös toisen tanskalaisen kirjan (mutta siitä lisää myöhemmin). Ihania lastenvaatteita!! Haluan ehdottomasti pukea lapseni juuri tähän tyyliin! Miksi he itse eivät ole aina samaa mieltä? Kirja on erittäin kaunis, ja pelkästään tyyliä on mukava tutkia. Mukana on melko helpon näköisiä peruspuseroita ja housuja, joten jotain löytyy vasta-alkajallekin. Osa vaatteista näyttää tosin aivan liian haastavilta itselleni.

I bought a little table from flea market. I found also an old Arabia mug. I was very happy with my finds, because I had been looking for a bedroom table for a long time. The book on a table is Sy & strik børnetøj 4-10 år by Ulla Welinder. I had seen an article about Ulla Welinder and her lovely apartment in BoligLiv and wanted to see this book ever since. So after I read about it from Posidriv's blog I ordered it from Saxo. It is a very nice book, I really want to wear my kids this style. I just wish they would always agree with me!

Alla vielä esimerkkiä kirjan värimaailmasta. Tykkäsin nimenomaan siitä, että vaatteet oli jaoteltu vuodenaikojen mukaan ihanasti väreittäin. Todella kauniita sinisen, vihreän, harmaan, ruskean ja punaisenkin sävyjä. Miksi kaupoista löytyvät lastenvaatteet ovat niin usein rumanvärisiä ja täynnä inhottavia kuvia? Ja mistä muuten johtuu, että jos lapset saavat itse valita vaatteensa, he valitsevat usein mustia vaatteita? Itse en koskaan käytä mustaa (se johtuu tosin siitä, että musta ei sovi ihonväriini lainkaan vaan näytän siinä aivan sairaalloiselta). Etenkin keskimmäiseni rakastaa lisäksi erilaisia "mageita" printtejä.

Olen inhottava äiti, ja yleensä näytän kuvia muutamasta vaatteesta ja pyydän valitsemaan niistä, ja painostan pukemaan myös sisaruksilta perittyjä vaatteita (paitsi jos ne ovat jotenkin epämukavia jne.). Kuvatkin sulatan hyvin, jos t-paidassa on vaikkapa Jack Russelin terrierin kuva (sarjakuvahahmopaidat yritän sulloa kaapin perälle, mutta aina löytyy sieltä). Esikoinen hylkää vaatteita usein niiden epämukavuuden takia, keskimmäinen puolestaan on mahdottoman tarkka väreistä ja kuoseista. Kuopus narisee ja kieltäytyy vaatteistaan ihan vaan sen takia, kun isommatkin tekevät sitä. Pue siinä sitten lapsia idyllisen näköisiin ihaniin vaatteisiin. Seuraavassa postauksessa lisää kirjoja ja lisää kirppisostoksia!

I especially like the colours used in this book, so soft and beautiful! It is very difficult though to wear kids nicely because they have mind of their own. My oldest son finds his clothes easily too uncomfortable, and my second one is very sure about colours and prints he likes. And my youngest one just watches the older ones and doesn't want to wear anything! Next time more flea market finds and more Danish books!