Ulkona on kevät, aurinko paistaa!! Kevätaurinko paistaa aina aivoihin asti ja paljastaa kaiken (kiitos Jaanalle ilmaisusta, en pääse eroon siitä...). Onneksi ikkunat ovat puhtaat. En ole tosin itse pessyt, en ole ikkunanpesijätyyppiä ollenkaan. Kaikenlaista muuta pesen kyllä mielelläni, pyykinpesu on mielipuuhaani. Omapesemäni ikkunat ovat aina kummallisen läikikkäitä ja viirullisiä. Kevätsiivous on sisältänyt myös sohvien päällisten vaihtoa, uusia tyynyjä ja pöytäliinoja. Siivoukselle oli muutakin syytä kuin kevätaurinko. Viime viikolla kaksi erittäin mukavaa toimittaja-ja valokuvaajasiskosta olivat tekemässä Ihanasta juttua, ja ottivat muutaman valokuvankin. Kerron jos ja kun juttu pääsee lehteen saakka.

Yläpuolella olevat kengät ovat ensimmäiset juhlakenkäni, jotka ovat saaneet paikan lipastolta. Alakuvan kengät hankin viikonlopun tulevaa matkaa varten. Anteeksi että olen niin tohkeissani, tämä on ensimmäinen matka, jonka teemme miehen kanssa kahden lasten syntymän jälkeen (eli noin kymmeneen vuoteen). Siksi erityiset kengätkin. Saatoin tosin innostua liikaa, vielä ei taida olla kevätkenkien aika. Olemme aiemmin olleet kerran yhden yön poissa kotoa, ja se sujui hienosti, joten ihan luottavaisin mielin lähdemme. Tuossa valokuvassa nuo vihreät kengät näyttävät eri värisiltä kuin jakku, mutta ne ovat luonnossa tismalleen samaa väriä, uskokaa. Matkaa varten olen merkannut karttaan lukuisia eri kirjakauppoja, ja aion käydä kaikissa. Olen lukenut viime aikoina aika vähän lehtiä, mutta kevään Marie Claire Idées on ilmestynyt, sain omani tänään, ja vaikuttaa pitkästä aikaa todella kivalta ja idearikkaalta numerolta. Isovanhemmat saapuivat tänä iltana, joten bloggaan seuraavan kerran vasta ensi viikolla. Oikein mukavaa loppuviikkoa!


I have been doing a spring cleaning. I had two very nice ladies visiting last week, they are writing an article about my shop Ihana Living for a magazine. They took also a few photos in our house. I let you know if it will be published.

I am travelling to London on Thursday with my husband. It is our first trip (just two of us) after our kids were born (almost ten years ago), so I am really looking forward it. I even bought new shoes for our trip, the green ones! I found also gorgeus pink ones, but I couldn't figure out a suitable occasion for them so I didn't buy them. In London we are going to visit book stores and sit in cafés, and DH takes me to see my favorite singer. I know, I am too old for a pop concert, but I simply don't care, lol.

Olen ollut huono, huono bloggaaja! Lupaan parantaa tapani ja päivittää useammin. Olen myös kiireen vuoksi lueskellut muiden blogeja huomattavasti epäsäännöllisemmin kuin ennen. Siihenkin tulee muutos. Tämä(kin) viikko on meidän perheessä mennyt sairastaessa. Keskimmäinen on ollut kovassa kuumeessa, ja oli tänään ensimmäistä päivää päiväkodissa tällä viikolla. Päiväkodin ovessa oli huolestuttavan pitkä lista lasten keskuudessa jylläävistä taudeista, "päiväkodissa on liikenteessä influenssaa, vatsatautia, silmätulehdusta, kurkkutulehdusta... " En edes muista kaikkea. Ei enää yhtään niistä meille, eihän, vatsatauti oli jo edellisellä viikolla!

En ottanut edes ystävänpäivää täällä blogissa vastaan sille sopivalla lämminhenkisyydellä, mutta näin jälkikäteen olisi tarjolla kakkukahvia päivän kunniaksi. Laitan tämän erittäin nopsan ohjeen myös tähän alle mukaan, jos joku haluaa kokeilla:

Banaanikakku

150 g rasvaa
2 dl sokeria (ainakin osittain mielellään tummaa)
2 munaa
3-4 kypsää banaania soseutettuna
4 dl jauhoja
1 reilu tl leivinjauhetta
1 reilu tl kanelia
1 dl hasselpähkinärouhetta

Vatkaa ainekset perinteisessä järjestyksessä sekaisin. Jos et halua käyttää sähkövatkainta, käytä pehmeää rasvaa. Paistetaan 180 asteessa noin 50 minuuttia. Tämä banaanikakku on erittäin yksinkertainen ja nopea tehdä välipalaksi! Olen yhdistellyt ohjeen parista eri banaanikakkureseptistä, ja sitä voi aina mukailla tarpeen vaatiessa.

Tiedän, että kirjaesittelyt ovat viime aikoina olleet vähissä. Olen säästellyt hankkiakseni kirjoja parin viikon kuluttua "työmatkalla". Eikö matkaa voi jo työmatkaksi kutsua, jos aikoo käydä ainakin kymmenessä eri kirjakaupassa? Se käy työstä, joten aion kutsua. Olimme muuten White countryn Outin kanssa Annan haastattelussa viime viikolla. Jos juttu toi tänne uusia vierailijoita, niin lämpimästi tervetuloa! Ensi viikolla tehdään vähän erilaista juttua, siitä lisää seuraavalla kerralla! Oikein hyvää viikonloppua!

Jokainen, joka on joskus tätä blogia lukenut, on huomannut suunnattoman innostukseni virkattuihin peittoihin. Ne näyttävät niin kodikkailta, lämpimiltä ja iloisen pirteiltä. Valitettavasti kärsivällisyyteni ei oikein ikinä tunnu riittävän peiton virkkaamiseen. Jaksan tehdä muutaman palan, sen verran että niistä saisi nuken peiton tai tyynyn, jos ne jaksaisi ommella yhteen (en tosin jaksa nähdä ompelun vaivaa nukenpeiton takia), mutta kärsivällisyyteni ei ikinä riitä sellaiseen isoon kunnon peittoon, joita näkee käsityöblogeissa. Yllä olevat kuvat ovat vanhoista käsityö-ja sisustuskirjoistani. En ole viime aikoina ehtinyt kovinkaan paljoa tutkimaan niitä, joten ideat tuntuivat taas uusilta. Alla oleva torkkupeitto on siis valmiina hankittu, mutta käsintehty, ja näyttää kotikutoiselta.

Laitoin torkkupeiton televisionurkkaan, jossa sitä on mukava käyttää elokuvia katsellessa tai lukiessa. Kuopus on innostunut nyt muumeista. On hauskaa, kun nelivuotiaalle voi lukea jo kunnon kirjoja, joista aikuinenkin nauttii. Tykkään toki lukea kuvakirjojakin, mutta välillä niihin kyllästyy kun samaa kirjaa luetaan kerta toisensa jälkeen. Kuopus miettii muutenkin nyt paljon asioita. Kuten että "kohta on pitkä aika", etenkin kun äitiä odottaa lukemaan. Ja "kolme taas on vähän", varsinkin jos kysymys herkkuannosten määrästä. Kunnon lastenromaaneihin ei ikinä kyllästy. Keskimmäisen kanssa luetaan vuorotellen seikkailukirjoja ja paatoksellisen nostalgisia Anni Swanin kirjoja, ja kuopuksen kanssa on nyt sitten menossa muumi-maraton.

Muumit tuovat mieleen tilanteita elävästä elämästä. Eilen samastuin kaikkia mahdollisia onnettomuuksia pelkäävään Vilijonkkaan, joka lopulta vapautui peloistaan sekä kaikesta ylimääräisestä materiasta kohdatessaan oikean onnettomuuden, ja todetessaan, ettei se vetänyt vertoja hänen kuvitelmilleen. Muumeissa ihailen aina eniten Muumimammaa. Muumimamma ohjaa perheen elämää rauhallisella ja järkevällä tavallaan haluamaansa (ja varmastikin ehdottomasti oikeaan) suuntaan siten, että juuri oikealla hetkellä osaa antaa periksi, ja jättää Muumipapalle itsekunnioituksen ja kuvitelman perheenpään roolista (kyllä rakkaani, aivan kuten sanot). Muumimamma myös hoitaa ja hoivaa kaikki kuntoon, mutta antaa Muumipeikolle tilaa leikkiä tarpeeksi vaarallisesti ja seikkailuja kokien. Muumimamma tekee kodista kauniin ja kodikkaan, ja suhtautuu sisustamiseen sille sopivalla tyyneydellä( Ei haittaa vaikka menetimme niin rakkaan salongin kaluston, haluaisinkin seuraavaksi kirjavat päälliset).


I wish I were patient enough to crochet a lovely blanket, but I don't think so. So that's why I bought a hand made crocheted blanket. It is warm and cozy, and I am going to use it while reading. My youngest son loves Moomin-novels, and I love to read them loud to him. We have had very nice moments with Moomins lately.

Viikonloppuna paistoi aurinko! Sitä ei ole viime aikoina turhan usein tapahtunut. Sen takia vaan leikin kameran kanssa ja otin muutamia kuvia. Tai otin itse asiassa aika paljonkin kuvia, mutta laitan nyt tähän muutaman välipala-aiheisen ihan vaan väriksi. Paistettiin lasten kanssa lettuja.


Sisustusaiheisten kuvien ottamisesta ei valitettavasti ole tullut mitään, tasainen sotku on levinnyt ympäri taloa jokaista nurkkaa myöten. Nyt siitä tulee loppu, koti on laitettava kuntoon ennen kuin kevätaurinko paljastaa kaiken. Sain kauppaan uusia kukallisia kankaita (eivät ole vielä myynnissä, mutta laitan heti kun ehdin), joten oma kotikin saa uudet vahakankaat ja tyynyt heti ensi viikolla. Siihen asti vaan siivotaan. Yritetään kestää kurja sää!