On ollut pikkuisen kiirettä, pahoitteluni blogin hiljenemisestä! Tämä viikko on erityisen hässäkkää. Laskin, että viiden päivän aikana on kahdeksan lapsiin liittyvää pakollista menoa, kuten vanhempainiltaa ja oikojahammaslääkäriä. Luku ei siis pidä sisällään harrastuksia kuten jalkkistreenejä. Kirjoja olen ehtinyt harrastaa vain ihan vähän.

Olin aivan erityisen ilahtunut Marianne Kiskolan uudesta lapsiperheelle sopivasta kasviskeittokirjasta Papu, porkkana ja hillopulla - kasvisruokaa perheelle. Olen vuosia etsinyt kasviskeittokirjaa, jonka ohjeet houkuttaisivat myös lapsia, ja jonka ohjeet ylipäätään houkuttaisivat kokeilemaan uutta ja lisäämään kasvisruokien osuutta. Olen ehtinyt vasta selata kirjaa, mutta olen merkinnyt sieltä täältä jo lukuisia kohtia kokeiltavien listalle. Keliaakikolle on erityisen tärkeää, että monet ohjeet soveltuvat gluteenittomaan ruokavalioon sellaisenaan, tai että gluteeniton vaihtoehto on selkeästi esitetty. Esimerkkinä vaikkapa gluteeniton pinaattikeitto, jota olen pitkään kaivannut, mutta jota en ole uskaltanut omin päin lähteä suurustelemaan gluteenittomilla suurusteilla. Meillä syödäänkin nyt pinaattikeittoa ihan lähipäivinä! Kirjassa on kaunis kuvitus, ja siellä täällä on pieniä "ruokamuistoja" ja lausahduksia siitä mistä ohjeet ovat saaneet alkunsa.

Lähiaikoina kirjaa saattaa löytää myös Ihanasta, vaikka kirjat eivät yleensä Ihanan perustuotevalikoimaan kuulukaan. Ajattelin tämän kuitenkin sopivan aika kivasti perhe-teemaan. Kirjassa on muuten erittäin kaunis kansi. Kiva ja raikas raitakangas herätti heti huomion.

Kävin pitkästä aikaa kirppikselläkin. Tarjolla oli kaikenlaista kippoa ja kuppia, mutta en oikein innostunut mistään. En haluaisi kotiin enää yhtään asiaa, jolle ei selvää tilausta ja tarvetta, vaikka kippo myytäisiin kirppiksellä hyvinkin edullisesti. Ei tosin edes myyty, hinnat olivat taas aivan liian korkeat. Innostuin kuitenkin posliinisesta Melitta-kahvimitasta. Vastaavia mittoja on erittäin vaikea löytää. Saan asiasta usein osakseni pilkkaa, mutta sanon sen taas. Ehdottomasti nautinnollisin kahvikokemus syntyy, kun kahvin suodattaa suoraan mukiin posliinisuodattimen avulla. Kahvilaadun valinta ja tismalleen oikeiden mittasuhteiden määrittäminen vaativat hieman kokemusta ja näppituntumaa, mutta kokeilu on vaivan arvoista. Kuvan kuppi on liian pieni, mutta tällä kertaa suodatin siihen, koska se oli valkoinen.


Keittokirjan lisäksi kuvissa vilahtelee uusin Vakre Hem & Interiör, joka oli (taas?) erityisen hieno numero, ja tällä kertaa täynnä puutarhaa. Voisikohan talomme jatkeeksi mitenkään rakentaa kuvassa näkyvän kaltaista viherhuonetta? Edes ihan pientä ja poikkeusluvalla? Kiltti rakennuslautakunta? Ei taida onnistua...

Alakuvassa koiruli esittää pientä metsäkaurista. Ihana auringonpaiste lämmitti mökkireissulla sen luita, ja se hyppi ja loikki innoissaan kuin pikku bambi konsanaan. Ihmislapsetkin ovat ihan villeinä auringosta ja ravaavat leikkien keskellä edestakaisin sisään ja ulos. Itsenikin tekee välillä mieli hyppiä ja loikkia. Tänä aamuna tosin kylmästä. Aurinko paistoi mutta sää oli kolea, kun odottelimme tulevan ekaluokkalaisen kanssa koulun pihassa tutustumiskäyntiä. Elämme jännittäviä aikoja. Ensi kerralla on taas vaihteeksi vähän sisustuskirjatyyppistä aihetta.