Olen nauttinut puutarha-ajatuksista. Korostan sanaa ajatus, tekemisen tasolle en ole yltänyt. On ollut puutetta sekä ajasta että innostuksesta, mutta pienten lukutuokioiden jälkeen ainakin jälkimmäistä alkaa löytyä. Sain käsiini Johanna Vireahon ja Sari Tammikarin uuden puutarhakirjan Suomalaisia unelmapuutarhoja. Tykkäsin kovasti! Kysymyksessä on haaveilukirja, ei tietopaketti. Virkistävintä oli, että kaikki esitellyt puutarhat ovat todellakin kotimaisia, kukin omalla tavallaan hyvin viehättäviä. Osa puutarhoista oli suomalaisia perinnepihoja, osaan oli selvästi otettu kansainvälisiä vaikutteita. Yläpuolella olevassa kuvassa näkyvä kirjan aukeama kertoo englantilaistyyppisestä cottage gardenista. Se oli suosikkini kerrassaan ihastuttavan kasvihuoneen vuoksi. Haaveilenkin erityisesti kasvihuoneesta. Nykyiseen pihaamme sellainen ei valitettavasti mahtuisi mitenkään.
Uusin Country Living -lehti oli puutarhapainotteinen, ja siinä mm. lehden päätoimittaja Susy Smith esitteli omaa viherhuonettaan (ja kyllä, myös hänen Jack Russelin terrierinsä Biscuit oli päässyt kuvaan). Pääkirjoituksessa hän kertoi myös erittäin viehättävästä tavasta antaa puutarhakasveja lahjaksi. Kasvaessaan ne vuosien varrella muistuttavat sekä antajastaan että muistorikkaista tapahtumista ja merkkipäivistä. Meidänkin perheessä on saatu viherkasveja mm. lasten syntymän kunniaksi, ja olen yrittänyt näitä kasveja erityisesti suojella ja hoivata, vaihtelevalla menestyksellä.
Uuden puutarhakirjan innoittamana selailin myös vanhoja puutarha-aiheisia lehtiä. Haaveilen kasvihuoneen lisäksi työkaluvajasta. Se olisi kauniin sinivihreä, ja sen seinille olisi erityisen hauskaa järjestää työkalut ja puutarhakengät riviin. Tällä hetkellä työkalut ovat epämääräisesti jakaantuneina pitkin pihaa, lapiot ämpärissä talon nurkalla, harjat seinän vierustoilla ja harava keskellä kukkapenkkiä muistuttamassa tekemättömistä töistä. Kuvassa koiruli vaatii itselleen vappumunkkia. Vappu tuli ja meni. Tein taas halloumisalaattia, ja kuten joka vuosi, kotiamme oli koristamassa kolme poikamaista ilmapalloa. Kukaan lapsista ei halunnut suloista rottapalloa. Itse tykkään rotista ja kaikista jyrsijöistä. Lapsena rakastin pientä Giuseppe-hiirtäni rajattomasti. Paradoksaalista että kääpiöpinserit ovat alkuperältään rottakoiria. Koirulikin onnistuu aina silloin tällöin maalla haistamaan hiiren jäljet.
Ihanalle on muuten avattu uusi blogi. Se on nimeltään Ihana koti!, ja siinä Outi ja minä bloggailemme kerran viikossa erilaisista ajankohtaisista ja kotiin liittyvistä asioista. Esillä on vasta esittelypostaus, käykää kurkkaamassa. Virnuilen blogin kuvassa aika hirveän näköisenä, mutta halusin valita postaukseen iloisen kuvan, sillä koti ja sen kohentaminen omalle perheelle sopivaksi pieneksi pesäksi ovat iloisia asioita. Oikein hyvää viikonloppua!
I have been thinking about gardening. Only thinking, I didn't have enough time or energy to actually do any gardening this week. I got a new Finnish gardening book, and it is ideal for dreaming. I would love to have a greenhouse and a garden shed for all tools. In real life I have a very small garden, so there is not enough room for a proper greenhouse. I read an article about greenhouses from the latest Country Living magazine, and it was very nice. Pictures of garden sheds (above) are from old US and Danish magazines. My dog is not sleeping this time. He can see something very delicious on a table and he says "it is mine, I want to have it, I am very very hungry". He can be so determined sometimes. Outi and I have opened a new blog for my shop here, but this time only in Finnish. Have a nice weekend!
9 comments:
No on minunkin koirat ns. rottakoiria jalostuksen puolesta, mutta rakastan hiiriä ja rottia ja ja ja.. kaikkia jyrsiöitä :D
ps,olet huomattavsti nuoremman näköinen minkä ikäiseksi sinut ajatteln,, aivan loistokasta!
Ok...tykkäät rotista. Meillä niitä on vilissyt ihan kotitarpeisiin asti. Ne on tosin syötetty meidän varaaneille...Meillä kun ei tykätä rotista. Kiva, kun joku tykkää...
Tällä hetkellä meillä tosin on ihan pulaa rotista. Meidän phyton-käärme tarvitsisi pian ruokaa ja rottia ei ole näkynyt. Ei edes apulaisten kotona. Torillakaan ei ole ollut viime aikoina rottatarjontaa, vaikka siellä myydään kaikenlaista eläintä syötäväksi. Täällä kun syödään kaikkea, mikä liikkuu...
Oho...kylläpä ajatus rönsyili.
Nyt menen katsomaan uutta Ihanan blogia. :)
Ihana tuo kuva jossa koiruli himoitsee vappumunkkia :)
Minä olen niitä ihmisiä jotka tykkäävät selailla kauniita puutarhakirjoja, mutten varmaan itse koskaan sellaista unelmapuutarhaa saisi aikaiseksi. Tai siis edes minkäänlaista keskinkertaista puutarhaa, vaikka lääniä siihen kyllä olisi.
Siinä on jotenkin vain niin kauheasti työtä.. ja pitkä pinnakin pitää olla...
Taaperoni makoilee vieressä kun surffaan ja kun hän näki teidän koiran, hän kiljahti iloisena: "BAMBI!"
"Bambi" on mainio.
Hei ihanat ihmiset!
Tulkaa tsekkaamaan uusi blogini, Mondo G. Rääpäle vasta mutta ensihenkäys on nyt vedetty ja tutisevin, mutta varmoin askelin edetään. Tervetuloa!
http://mondogee.blogspot.com/
t. CitizenJane
Koiruli siinä valmistautumassa ilmiömäiseen hyökkäykseen munkin kimppuun, huvittava kuva :) Puutarhajutuista on ihanaa nimenomaan haaveilla :)
Post a Comment