Kohta on se aika vuodesta, jolloin jokainen meistä haluaisi muuttaa Atlanta Bartlettin kotiin. Tai minä ainakin haluaisin. Kaikki muut värit paitsi valkoinen ahdistavat. No, sitä vaaleansinistä toki siedän. Olen jumittunut sisustuslehdissä muutamaan suosikkiin, joita olen lukenut vuosia, mutta tänään hankin sattumalta uusimman Dekon, ja siinä esiteltiin Atlanta Bartlettin monista lehdistä tuttua kotia. Samaa kotia esitellään myös Bartlettin kirjassa At Home with White, josta olen aikoinani blogannutkin. Atlantan koti on valkoinen, tietysti. Osa kuvista taitaa olla kodin yhteydessä olevista studiotiloista. Kaunista yhtä kaikki. Tykkään etenkin keittiöstä ja sen yhteydessä olevasta ruokailutilasta, joka avautuu kätevästi suoraan pihamaalle. Tekee mieli karsia taas omaakin keittiötä sekä tavarasta että väreistä.
Atlanta on muuten niitä naisia, jotka tykkäävät tuoda luontoa kotiin. Leikkokukat ovat tietysti aina kauniita. Muutama kivi tai simpukkakin on ihan kiva ajatus. Mutta kuivakukat, puunlehdet, ruohot, korret ja varvut. Oksankänkkyrät ja kävyt. Ei ole minun juttuni. En kestä sitä pölymäärää minkä ne keräävät kotona. Jotenkin voi ihan nähdä, miten energia seisoo kuivatuissa kukissa. Atlanta tykkää myös ihanista vanhoista peileistä. Niiden puhdistaminen on ihan oma juttunsa. Mutta myös lapsiperheessä voi olla valkoista. Sohville voi aina heittää pikkuisen peitettä, ja kaikki matariaalit kannattaa valita helposti irroitettaviksi ja pestäviksi.
Paumesin kirjat odottavat edelleen bloggaamista. Heh, odotan inspiraatiota. Olen aina inhonnut sananlaskua, jonka mukaan inspiraatio vierailee useimmiten ahkeran luona. Saattaa kyllä pitää paikkansa. Sananlaskuista tuli mieleen sanat, ja hauska linkki, jonka löysin tänään ihan sattumalta. Esikoinen halusi tietää, mitä tarkoittaa komeljanttari. Yritin selittää, ja lopulta etsin sanan netistä. Komeljanttari on arkikielessä väheksytty, vähäpätöinen näyttelijä. Sen selitys löytyi Helsingin kaupunginkirjaston palvelusta, josta voi kysyä ihan mitä vaan. Siis ihan mitä vaan! Palvelu löytyy
täältä. Olen koko päivän miettinyt mitä kysyisin!
Kohta on se aika vuodesta, jolloin jokainen meistä haluaisi muuttaa Atlanta Bartlettin kotiin. Tai minä ainakin haluaisin. Kaikki muut värit paitsi valkoinen ahdistavat. No, sitä vaaleansinistä toki siedän. Olen jumittunut sisustuslehdissä muutamaan suosikkiin, joita olen lukenut vuosia, mutta tänään hankin sattumalta uusimman Dekon, ja siinä esiteltiin Atlanta Bartlettin monista lehdistä tuttua kotia. Samaa kotia esitellään myös Bartlettin kirjassa At Home with White, josta olen aikoinani blogannutkin. Atlantan koti on valkoinen, tietysti. Osa kuvista taitaa olla kodin yhteydessä olevista studiotiloista. Kaunista yhtä kaikki. Tykkään etenkin keittiöstä ja sen yhteydessä olevasta ruokailutilasta, joka avautuu kätevästi suoraan pihamaalle. Tekee mieli karsia taas omaakin keittiötä sekä tavarasta että väreistä.
Atlanta on muuten niitä naisia, jotka tykkäävät tuoda luontoa kotiin. Leikkokukat ovat tietysti aina kauniita. Muutama kivi tai simpukkakin on ihan kiva ajatus. Mutta kuivakukat, puunlehdet, ruohot, korret ja varvut. Oksankänkkyrät ja kävyt. Ei ole minun juttuni. En kestä sitä pölymäärää minkä ne keräävät kotona. Jotenkin voi ihan nähdä, miten energia seisoo kuivatuissa kukissa. Atlanta tykkää myös ihanista vanhoista peileistä. Niiden puhdistaminen on ihan oma juttunsa. Mutta myös lapsiperheessä voi olla valkoista. Sohville voi aina heittää pikkuisen peitettä, ja kaikki matariaalit kannattaa valita helposti irroitettaviksi ja pestäviksi.
Paumesin kirjat odottavat edelleen bloggaamista. Heh, odotan inspiraatiota. Olen aina inhonnut sananlaskua, jonka mukaan inspiraatio vierailee useimmiten ahkeran luona. Saattaa kyllä pitää paikkansa. Sananlaskuista tuli mieleen sanat, ja hauska linkki, jonka löysin tänään ihan sattumalta. Esikoinen halusi tietää, mitä tarkoittaa komeljanttari. Yritin selittää, ja lopulta etsin sanan netistä. Komeljanttari on arkikielessä väheksytty, vähäpätöinen näyttelijä. Sen selitys löytyi Helsingin kaupunginkirjaston palvelusta, josta voi kysyä ihan mitä vaan. Siis ihan mitä vaan! Palvelu löytyy täältä. Olen koko päivän miettinyt mitä kysyisin!
6 comments:
Jos avaruus on ääretön, mistä tiedetään, että se on ääretön? Miten kalat hengittävät, jos koko järveä peittää paksu jää? Siinä pari kysymystä.
Minusta valkoiset kodit ovat ankeita. Kerran oli Living Etc:ssä valkoinen koti, jossa kaikki oli valkeaa. Jääkaapissa oli läpinäkyvä ovi ja jääkaappi oli täynnä valkoisia ruokia. No huh. Värit ovat elämää.
Tai voi olla, että olen vain kateellinen... Nuo lehtien valkeat kodit ovat aina niin siistejä ja puhtaita.
En minäkään liian steriilin näköistä kotia haluaisi. Mutta nuo lehtien valkoiset on aina niin siistin näköisiä. Meillä ei ole siistiä, vaikka haluaisin. Meillä on ihan hirveä sotku muutamassa huoneessa, en ole ehtinyt tekemään niille mitään moneen viikkoon. Tai kuukauteen? :D
Valkoinen on liian helppo valinta, joten siksi siihen tulee näköjään päädyttyä aika usein. Minustakin se sopii lapsiperheelle aivan hyvin. Ja pölykin näkyy vähemmän vaaleilla pinnoilla kuin tummilla. ;) Itse yritän myös jotenkin löytää sellaisen tasapainon valkoisen kodin ja värikkään kodin välillä. En vain osaa päättää. Pidän aivan valtavasti sellaisesta värinkäytöstä kuin esimerkiksi ikisuosikissani Heinähattu ja Vilttitossu-elokuvassa. Mutta nuo valkoiset kodit lumoavat myös. Voi kun voisi saada molemmat. Täytyykin hakea tuo uusin Deko. Tai ainakin lukea se kaupassa.
Meillä on tosi värikästä. Joskus kyllästyn levottomaan värien sotkuun ja haaveilen valkeasta kodista. Kumpa löytäisinkin sen kultaisen keskitien. Pienet simpukat ja kivet ovat ok, mutta kävyt ja kaarnat sisällä...kiva, kun ne vielä varisevatkin.
Hassua muuten, en ole ostanut uutta Deko-lehteä, mutta selailin eilen kahta omistamaani Atlantan kirjaa :)
Sattumaako, että otin juuri nämä kirjat hyllystä pitkästä pitkästä aikaa? Vaikka en ollut lukaissut vielä postaustasi...
Itse tykkään maanläheisistä väreistä kuten luonnonvalkeasta, beigestä, ruskeasta jne. mutta en käy kieltämään etteikö tuollainen valkea koti olisi kaunis. Ja juurikin tuollaisena mitä noissa kuvissa on esitelty, ei sellaisena modernina kliinisenä, jossa joka paikka kiiltää ja joka paikkaa täytyisi siis olla koko ajan kuuraamassakin.
Ainakin itsellä kun on koira, niin ihan valkea koti voisi pian olla kaikkea muuta kuin valkea. :)
Post a Comment